Ajankohtaista

22.04.2020

Miten nuoret kokevat Ilmajoen, Jalasjärven ja Seinäjoen?

  • 0

”Lontoon skidit sanoo et ei oo tekemistä” lauloi legendaarinen Ratsia arvellen, ettei metropolin nuorilla ole mitään käsitystä millaista ikätovereiden elämä on suomalaisessa pikkukaupungissa 70-luvulla. Ajasta ja paikasta riippumatta tekemisen puute lienee nuorten keskuudessa ongelma ikiaikainen. Mutta mikä kotikunnassa on hyvää ja voisiko viihtymistä parantaa esimerkiksi hankerahoituksella? Tätä Liiveri lähti selvittämään kyselyllä, johon vastasi 184 nuorta Ilmajoelta, Jalasjärveltä ja Seinäjoelta.

Potentiaalinen asuinpaikka kolmannekselle

Ehkä hieman yllättäen perheen ja kavereiden lisäksi eniten vastanneet arvostivat kotipaikkakunnassaan sen rauhallisuutta ja pientä kokoa. Myös palveluita oli nuorten makuun vähintään riittävästi. Mahdolliseen poismuuttoon nuoria ajoivat luonnolliset syyt, kuten opiskelupaikka ja paremmat työllistymismahdollisuudet. Jopa kolmannes 13-18-vuotiaista kuitenkin arvioi, että kymmenen vuoden kuluttua asuinpaikka voisi löytyä omalta kotiseudulta.

Tutkija Timo Aron mukaan ihmiset hakeutuvatkin lapsuuden kasvuympäristöä muistuttaville alueille. Keskeinen edellytys nuorten aikuisten paluumuuttoon on sijainti lähellä kasvukeskuksia sekä elinvoimainen palvelurakenne.

- Tästä näkökulmasta alueessamme on paljon potentiaalia. Juurille palaamista edistää myös se, jos muistot kotiseudusta ovat hyvät, pohtii kyselyn tuloksista yhteenvedon tehnyt Paula Vannesluoma Liiveristä.

Kompastuskivenä julkinen liikenne

Miten positiivista kotiseutukokemusta voisi sitten lisätä Ilmajoella, Kurikassa ja Seinäjoella? Eniten petrattavaa nuoret löysivät julkisesta liikenteestä. Odotetusti myös tekemistä toivottiin lisää. Hajontaa kiinnostuksen kohteissa ja toivotuissa harrastusmahdollisuuksissa esiintyi runsaasti. Erilaisista tapahtumista nuoret osallistuisivat todennäköisimmin laneihin. Laneissa joukko tietokoneenomistajia kokoontuu puuhastelemaan lähiverkossa toistensa kanssa.

- Nuoret olisivat valmiita osallistumaan tällaisten tilaisuuksien järjestelyihin perinteisten urheilulajien parissa talkoilun lisäksi, Vanneluoma vinkkaa.  

Vannesluoma kannustaa tapahtumajärjestäjiä, yhdistyksiä ja kuntia myös hyödyntämään tietoa erilaisten somekanavien suosiosta.

- Tällä hetkellä alueemme nuorten ylivoimainen ykkössovellus on Snapchat, jota käytti yli puolet vastanneista. Sen sijaan nuorten tavoittamisessa Facebook ja Instagram eivät toimi, hän muistuttaa.

Kansainvälistymismahdollisuudet Liiverin valttikortti 

Kyselyn perusteella näyttäisi siltä, että erityisen hyvin Leader-toiminta pystyy vastaamaan nuorten haluun nähdä maailmaa. Kv-vaihdot kiinnostivat 20 prosenttia vastanneista, mikä tietysti ilahduttaa Liiverin kv-koordinaattorina työskentelevää Vannesluomaa.

- Kun vain Euroopan korontatilanne helpottaa, alkaa toden teolla SAYouth-hanke, jolla tarjotaan nuorille mahdollisuus kokemustenvaihtoon nuorten vaikuttamismahdollisuuksista eri puolilla Eurooppaa. Hankkeessa järjestetään opintomatkoja kahdeksaan eri parnerimaahan ja järjestetään tutustumistilaisuus meidän alueellamme. Hanke on osa Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa, Vannesluoma selvittää.

Myös vaikuttamismahdollisuuksia parantavalle Nuoriso-Leader-rahoitukselle löydettiin käyttöä. Jos nuorille annettaisiin tuhat euroa, he satsaisivat erityisesti koulujen ja kokoontumispaikkojen viihtyvyyteen, tapahtumien järjestämiseen sekä harrastusvälineisiin.

- Mukava huomata, että huutoon on onnistuttu vastaamaan. Liiverin Nuoriso-Leader rahoitusta on nimittäin hyödynnetty juuri näihin tarpeisin 70 paikassa ympäri aluetta, Vannesluoma kertoo.

Liiverin nuorisokysely toteutettiin yhteistyössä eteläpohjalaisten Leader-ryhmien kanssa. Lue Uhoo-uutisten juttu, jos haluat tietää, millaisia vastauksia saatiin koko Etelä-Pohjanmaan alueella.

Kuvateksti: Leader-nuoret kokoontuivat ensimmäiseen valtakunnalliseen tapaamiseen Sastamalan Ellivuoreen alkuvuodesta 2020. 

Kommentit

Kommentoi

Ota yhteyttä Tilaa uutiskirje