Ajankohtaista

15.06.2020

Kyläretkelle Ylistaroon? - AsKyn Johannat vinkkaavat parhaat kesälomakohteet läheltä

  • 0

Lyhyelläkin päiväretkellä voi päästä arjesta irti ja nauttia lomatunnelmasta. Ylistaron Asemanseudun Kehittämisyhdistys AsKy ry:n ”Johannat”, Johanna Koivusalo ja Johanna Punkari vinkkaavat lähialueensa mielenkiintoisimmat kesäkohteet, joissa voi nauttia päivästä ilman ruuhkia ja kiirettä.

Tänä kesänä Ylistaron Asemanseudun Kehittämisyhdistys AsKy ry toteuttaa Asemazing Race -kilpailun. Asemazing Racessa kuljetaan pyörällä tai kävellen etsien karttaan merkittyjä pisteitä Asemanseudun alueelta.

- Tavoitteena oli keksiä jotain uutta kiinnostavaa tekemistä, jottei ole pakko lähteä ryysiksiin. Kilpailuun saa osallistua kuka vain, kertoo kyläaktiivi Johanna Punkari.

Pisteillä kilpailijat saavat paikallista historiatietoa QR-koodien avulla. Kaikkien rastien kiertäneiden kesken arvotaan Jopo ja kypärä.

- Kilpailussa yhdistyy historia, lähikohteet ja liikkumisen ilo, Johanna Koivusalo sanoo.

Kilpailu on käynnissä koko kesän 2020, syyskuun loppuun saakka. Osallistua saa kuka tahansa.

kuvaus

Leppoista rantapäivää voi viettää Ylistaron ja Ilmajoen rajalla sijaitsevalla Pietaruksen virkistysalueella. Paikka on kesäparatiisi pienoiskoossa. Pietaruksen uimamontun kirkas vesi, laituri, sauna, beach volley -kenttä ja nuotiopaikka ovat kaikkien käytettävissä.

- Saunaa saa käyttää kuka vain vapaaehtoisen vuosimaksun maksava, kunhan pitää paikat siistinä ja tuo mukanaan omat klapit, Punkari kertoo.

Aidosta pohjalaisesta paikallishistoriasta kiinnostuneille Johannat suosittelevat Ritarin kotimuseota, joka on 1980-luvun alussa perustettu yksityinen museo Ylistarossa. Jokaisessa rakennuksessa on runsaasti maatalouteen ja taloudenpitoon liittyviä esineitä. Rakennuksiin kuuluvat kaksi viljamakasiinia, Haapojan aitta, kirkkotalli, kalustomakasiini, paja, kärryliiveri, talli ja peräkamari. Museo on avoinna sopimuksesta.

Ylistaron Asemanseudun koulun vuonna 2017 valmistunut liikuntahalli palvelee myös kesäaikaan. Liikuntahallin rahoituksesta 75% tapahtui Elyn kautta maaseuturahastosta, loput tehtiin talkootyönä.

- Haluan opettaa lapsilleni, että yhteisen hyvän eteen kannattaa tehdä töitä, Koivusalo kertoo.

Talkootyötä tehtiin yhteensä huikeat 5721 henkilötyötuntia ja 933 konetyötuntia. Hallin lopullinen kustannus kökkä mukaan lukien on 594 273 euroa. Hallia saa vuokrata esimerkiksi omaa kuntoilua, temppuilua tai lasten synttäreitä varten. Liikuntahallilla toimii myös kuntosali.

- Hallia voi kysyä ja varata lyhyemmälläkin varoitusajalla vaikka sadepäivän sattuessa, Koivusalo sanoo.

0 kommenttia
22.04.2020

”Näinä päivinä ei voi rönsyillä” – Yrityksen hallituksen rooli korostuu muutostilanteessa

  • 0

Ulkopuoliset hallituksen jäsenet ovat hyvä tapa valjastaa asiantuntemusta yrittäjän avuksi. Silti mahdollisuutta hyödynnetään vain 14 prosentissa pk-yrityksistä. Viimeisen kahden vuoden aikana Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari on kuitenkin onnistunut aktivoimaan hallitustyöskentelyä jo 20 paikallisessa yrityksessä. Muun muassa KasvuOpen-kilpailussa voiton napannut Ilmajoen Teräsputkikaluste vannoo nyt Advisory Boardin nimiin. Myyntijohtaja Jussi Eväsojan mukaan uudistamiseen kannatti lähteä monestakin syystä.

- Tärkeimpänä pidän sitä, että omille ajatuksille saa vastakaikua. Vaikka sitä kuvittelee tuntevansa liiketoiminnan parhaiten, ulkopuolisten kanssa pallotellessa ajatukset kummasti jalostuvat, Eväsoja kiittelee.

Perheyritys otti puoli vuotta sitten kaksi asiatuntijaa Advisory Boardin jäseniksi. Eväsojan mukaan se on aktivoinut merkittävästi yrityksen kehittämistyötä sekä selkiyttänyt toimintaa.  

- Meidän toinen sparrauspäivä osui myös kullanarvoiseen aikaan maaliskuun alkuun. Pääsimme heti peilaamaan koronakriisin aiheuttamaa tilannetta ja sen riskejä. Näinä päivinä ei voi rönsyillä. Fokus pitää olla, ja asiantuntijat auttoivat siinä, hän painottaa.

Apuväline täsmäosaamisen hankintaan

Advisory Boardin perustaminen sai alkusysäyksen, kun Kauppakamarin projektipäällikkö Matti Sepponen otti yritykseen yhteyttä ja esitteli ideaa hallitustyöskentelyn aktivoimisesta. Eväsoja innostui heti ja lähtöanalyysi tehtiin haastattelemalla. Näin kirkastui, millaista osaamista yritykseen tarvitaan. Lopulta sopivat ammattilaiset löytyivät yrityksen oman verkoston kautta.

- Nyt vientipuolelle vankkaa osaamista tuo Juha Lahtinen, joka on työskennellyt niin Viexpon kuin Teräsputkikalusteen kilpailijan leivissä. Bisnesenkeli ja yritysten kehittäjä Ilkka Sillanpää on puolestaan tuttu mies opiskeluajoilta, Eväsoja selvittää.  

Hyvät kokemukset saavat Eväsojan suosittelemaan hallitustyöskentelyn tehostamista myös muille yrityksille. Ammattitaidon lisäksi kehittyvät verkostot, joiden merkitystä ei voi liikaa korostaa tämän päivän yritysmaailmassa. Asiantuntijan valinnassa hän kehottaa kiinnittämään huomiota henkilökemiaan.     

- Ei tarvitse etsiä itsensä peilikuvaa, mutta keskusteluyhteyden on oltava hyvä, hän vinkkaa.  

Ajankohtaistuu muutostilanteissa

Ilmajoen Teräsputkikalusteen lisäksi osaamisen hankinta on koettu hyödylliseksi myös muissa Hallitukset töihin -hankkeen myötä aktivoituneissa yrityksissä. Projektipäällikkö Matti Sepposen mukaan hallitusta kannattaa vahvistaa erityisesti muutostilanteissa sekä puntaroitaessa strategisia päätöksiä.

- Esimerkiksi omistajan- tai sukupolvenvaihdoksen yhteydessä ulkopuolinen apu jäntevöittää päätöksentekoa. Kun asioita mietitään yrityksen etu edellä, siitä hyötyvät sekä luopuja että jatkaja, hän summaa.  

Sopivia henkilöitä voi lähteä hakemaan esimerkiksi Hallituspartnerit ry:n kautta. Listoille otetaan vain ammattilaisia, joiden teoriatausta on kunnossa ja hallitustyöstä riittävästi kokemusta.  

-  Tähän mennessä jokaiseen yritykseen on löytynyt sitä kautta tulijoita. Tilanne muistuttaa kuitenkin rekrytointia ja päätösvalta valinnasta on yrityksellä, Sepponen opastaa.

Pilottihanke monistukseen

Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarin tuloksekas työ on herättänyt laajaa valtakunnallista kiinnostusta. Hanke voitti Suomen Nuorkauppakamarin järjestämän Tuottava Idea -kilpailun Yhteiskuntasarjan. Kiitosta on tullut siitä, että hallitusten ammattitaidon kasvattamisen lisäksi Sepponen on onnistunut laittamaan liikkeelle useampia yritysten yhteistyöprojekteja.

Seuraavaksi Liiverin ja Leader Suupohjan rahoittamaa pilottihanketta lähdetään monistamaan koko maakuntaan sekä Keski-Pohjanmaalle ja Kalajokilaaksoon. Myös kauppakamarit Satakunnassa ja Hämeessä ovat benchmarkanneet mallia.

- Monessa hallituksessa mietitään nyt tulevaisuutta ja strategioita. Koronakriisi ajaa kaiken ohi, mutta kun päästään taas tekemään pidemmän aikavälin linjauksia, suosittelen kaikkia omistajia asettamaan oman tavoitetilan, ja sen jälkeen hankkimaan ammattitaitoisen hallituksen miettimään, miten tavoitteisiin päästään, Sepponen kannustaa. 

Kauppakamarin pilottihanketta rahoittivat Liiverin ja Leader Suupohjan lisäksi Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät sekä Hallituspartnerit Pohjanmaa ry. Hanke voitti Suomen Nuorkauppakamarin järjestämän Tuottava Idea -kilpailun Yhteiskuntasarjan.    

0 kommenttia
22.04.2020

Miten nuoret kokevat Ilmajoen, Jalasjärven ja Seinäjoen?

  • 0

”Lontoon skidit sanoo et ei oo tekemistä” lauloi legendaarinen Ratsia arvellen, ettei metropolin nuorilla ole mitään käsitystä millaista ikätovereiden elämä on suomalaisessa pikkukaupungissa 70-luvulla. Ajasta ja paikasta riippumatta tekemisen puute lienee nuorten keskuudessa ongelma ikiaikainen. Mutta mikä kotikunnassa on hyvää ja voisiko viihtymistä parantaa esimerkiksi hankerahoituksella? Tätä Liiveri lähti selvittämään kyselyllä, johon vastasi 184 nuorta Ilmajoelta, Jalasjärveltä ja Seinäjoelta.

Potentiaalinen asuinpaikka kolmannekselle

Ehkä hieman yllättäen perheen ja kavereiden lisäksi eniten vastanneet arvostivat kotipaikkakunnassaan sen rauhallisuutta ja pientä kokoa. Myös palveluita oli nuorten makuun vähintään riittävästi. Mahdolliseen poismuuttoon nuoria ajoivat luonnolliset syyt, kuten opiskelupaikka ja paremmat työllistymismahdollisuudet. Jopa kolmannes 13-18-vuotiaista kuitenkin arvioi, että kymmenen vuoden kuluttua asuinpaikka voisi löytyä omalta kotiseudulta.

Tutkija Timo Aron mukaan ihmiset hakeutuvatkin lapsuuden kasvuympäristöä muistuttaville alueille. Keskeinen edellytys nuorten aikuisten paluumuuttoon on sijainti lähellä kasvukeskuksia sekä elinvoimainen palvelurakenne.

- Tästä näkökulmasta alueessamme on paljon potentiaalia. Juurille palaamista edistää myös se, jos muistot kotiseudusta ovat hyvät, pohtii kyselyn tuloksista yhteenvedon tehnyt Paula Vannesluoma Liiveristä.

Kompastuskivenä julkinen liikenne

Miten positiivista kotiseutukokemusta voisi sitten lisätä Ilmajoella, Kurikassa ja Seinäjoella? Eniten petrattavaa nuoret löysivät julkisesta liikenteestä. Odotetusti myös tekemistä toivottiin lisää. Hajontaa kiinnostuksen kohteissa ja toivotuissa harrastusmahdollisuuksissa esiintyi runsaasti. Erilaisista tapahtumista nuoret osallistuisivat todennäköisimmin laneihin. Laneissa joukko tietokoneenomistajia kokoontuu puuhastelemaan lähiverkossa toistensa kanssa.

- Nuoret olisivat valmiita osallistumaan tällaisten tilaisuuksien järjestelyihin perinteisten urheilulajien parissa talkoilun lisäksi, Vanneluoma vinkkaa.  

Vannesluoma kannustaa tapahtumajärjestäjiä, yhdistyksiä ja kuntia myös hyödyntämään tietoa erilaisten somekanavien suosiosta.

- Tällä hetkellä alueemme nuorten ylivoimainen ykkössovellus on Snapchat, jota käytti yli puolet vastanneista. Sen sijaan nuorten tavoittamisessa Facebook ja Instagram eivät toimi, hän muistuttaa.

Kansainvälistymismahdollisuudet Liiverin valttikortti 

Kyselyn perusteella näyttäisi siltä, että erityisen hyvin Leader-toiminta pystyy vastaamaan nuorten haluun nähdä maailmaa. Kv-vaihdot kiinnostivat 20 prosenttia vastanneista, mikä tietysti ilahduttaa Liiverin kv-koordinaattorina työskentelevää Vannesluomaa.

- Kun vain Euroopan korontatilanne helpottaa, alkaa toden teolla SAYouth-hanke, jolla tarjotaan nuorille mahdollisuus kokemustenvaihtoon nuorten vaikuttamismahdollisuuksista eri puolilla Eurooppaa. Hankkeessa järjestetään opintomatkoja kahdeksaan eri parnerimaahan ja järjestetään tutustumistilaisuus meidän alueellamme. Hanke on osa Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa, Vannesluoma selvittää.

Myös vaikuttamismahdollisuuksia parantavalle Nuoriso-Leader-rahoitukselle löydettiin käyttöä. Jos nuorille annettaisiin tuhat euroa, he satsaisivat erityisesti koulujen ja kokoontumispaikkojen viihtyvyyteen, tapahtumien järjestämiseen sekä harrastusvälineisiin.

- Mukava huomata, että huutoon on onnistuttu vastaamaan. Liiverin Nuoriso-Leader rahoitusta on nimittäin hyödynnetty juuri näihin tarpeisin 70 paikassa ympäri aluetta, Vannesluoma kertoo.

Liiverin nuorisokysely toteutettiin yhteistyössä eteläpohjalaisten Leader-ryhmien kanssa. Lue Uhoo-uutisten juttu, jos haluat tietää, millaisia vastauksia saatiin koko Etelä-Pohjanmaan alueella.

Kuvateksti: Leader-nuoret kokoontuivat ensimmäiseen valtakunnalliseen tapaamiseen Sastamalan Ellivuoreen alkuvuodesta 2020. 

0 kommenttia
19.02.2020

Kesätöissä miljoonien katseluiden tubettaja ja 11 muuta tuottoisaa yhteistyötä

  • 0

Viime keväänä Liiveri heitti Ilmajoen, Jalasjärven ja Seinäjoen yhdistyksille vastustamattoman tarjouksen. Mikäli ne palkkaisivat alle 29-vuotiaan kehittämään toimintaansa, maksaisi Liiveri kuluista 90 prosenttia. Tämän seurauksena 20 tuoretta kykyä sai töitä ja 12 yhdistystä oppi miksi heitä kannattaa kuunnella.  

Hakijoiden osaaminen teki vaikutuksen

Mielenterveysomaisten asialla oleva FinFami Etelä-Pohjanmaa oli yksi Liiverin haasteeseen tarttuneista yhdistyksistä. Yhdistys haki työpaikkailmoituksessaan tubettajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan nuorille suunnatun ”Summer Bucket listin”. Oppaassa esiteltäisiin lähialueen harrastusmahdollisuuksia sekä annettaisiin vinkkejä mielenterveyden vahvistamiseen.

- Saimme tubettajan tehtävään pelkästään erinomaisia hakemuksia. Nuorten osaaminen, into ja kiinnostus tekivät vaikutuksen. Pääsimme karsimaan hyvistä hakijoista ja olimme kyllä valintaankin erittäin tyytyväisiä, toiminnanjohtaja Noora Nieminen kiittelee.

Tubettajaksi valikoitui kolmatta vuotta Manchesterin yliopistossa kansainvälistä johtamista opiskeleva Jonne Tiili. Nuoresta iästään huolimatta Tiili on esiintyjänä konkari, jonka Youtube-kanavan videoilla on yhteensä yli kolme miljoonaa katsojaa. Mitään aikaisempaa kytkyä helsinkiläislähtöisellä Tiilillä ei ollut Etelä-Pohjanmaalle, vaan unelmatyö löytyi netistä hakemalla töitä nimellä tubettaja.

Into tarttuu

Rohkean tekijän palkkaaminen opetti työnantajalle paljon. Toiminnanjohtajan mukaan ilo ja into tarttuivat työyhteisössä jokaiseen.     

- Ihailtavaa oli myös nuoren heittäytyminen tehtäviin, luovuus sekä teknisten taitojen taso, Nieminen arvioi.

Tiilin osaamisen ansiosta yhdistyksen seuraajamäärät somessa saatiin kasvuun. Myös hänen luomaansa vlogia ja Hyvän mielen matkailuopasta voidaan hyödyntää viestinnässä jälleen ensi kesänä.

Tilan antaminen kannattaa

Näin alkuvuodesta kesätyökuviot ovat monessa yhdistyksessä vielä auki. Tuloksekkaan yhteistyön myötä Nieminen haluaakin rohkaista epäilijöitä.  

- Kannustan myös antamaan nuorelle mahdollisimman paljon tilaa toteuttaa omia visioitaan. Olisimme menettäneet paljon, jos olisimme lähteneet määrittelemään liikaa valmiiksi työn tuloksia ja odotuksia. Antamalla nuorelle vapautta suunnitella, ideoida ja luoda itse, saimme paljon enemmän, kuin olimme osanneet odottaa.

Koska Liiveri tuki tubettajan palkkausta 90 prosentilla, jäi yhdistykselle maksettavaksi kuluista vain murto-osa. Nieminen toteaakin, että ilman Leader-rahoitusta ei nuoren palkkaaminen olisi ollut mahdollista. Nyt muutamalla satasella saatiin kuukaudeksi töihin nuori osaaja.

Myös näin nuorten osaamista hyödynnettiin Liiverin mahdollistamissa kesätöissä

  • Tämän päivän parikymppiset eivät edes muista aikaa ilman nettiä ja kännykkää. FinFamin lisäksi diginatiivit laittoivat viestintää ja markkinointia kuntoon myös muissa yhdistyksissä. Lakeuden Elämysliikunta sai tietojärjestelmät uudelle tasolle ja yhdenmukaistettua nettisivunsa Seinäjoen kaupungin sivujen kanssa. Rytmi-instituutin kesätyöntekijät kehittivät yhdistykselle uuden musiikkiaiheisen "Kovettua viisautta" -podcastin. Seinäjoen Seudun Urheilijoiden someosaaja kartutti kuvapankkia sekä uudisti sisällöntuotantoa. Rastijussien kesätyöntekijät auttoivat uuden tulospalvelun käyttöönotossa. 
  • Z-sukupolvi haluaa viettää aikaa intohimonsa parissa sekä töissä että vapaa-ajalla. FinFamin työntekijä jatkoi vapaaehtoisena yhdistyksessä työsuhteen päättymisen jälkeen. MLL Ilmajoen kesätyöntekijät puolestaan saivat kavereistaan innokkaita talkoilijoita järjestämäänsä Päivä maatilalla -tapahtumaan. Positiivinen kokemus vierailijoista sai yhden yhteistyömaatiloista harkitsemaan pysyvän showroomin perustamista broilerkasvattamon yhteyteen.
  • Jos yhdistys haluaa järjestää nuorten tapahtuman, kannattaa sen tuottajaksi valita nuori. Tämän oppi muun muassa Selmu, jonka kesätuottajien ideasta syntyi onnistunut Mopoauto Drive in -ulkoilmaelokuvanäytös. Hanhikoskella nuori organisoi kylätalolle pakohuoneen sekä olympialaiset, joka suosion vuoksi aiotaan ottaa vuotuiseksi perinnetapahtumaksi.
  • Nuori mieli on avoin ja ennakkoluuloton. Uusia juttuja kokeiltiinkin kesän aikana useassa yhdistyksessä. SJK-junioreissa nuoret järjestivät leirejä, joiden ansiosta yhdistys sai uusia junioripelaajia sekä aikuisharrastajia mukaan toimintaan. Uutta leiritoimintaa kokeiltiin myös Seinäjoen 4H:n kotieläinpihalla sekä Peräseinäjoen Viitalan Nuorisoseuralla, jossa järjestettiin kolmipäiväiset lasten taidepäivät. Jalasjärven 4H-yhdistyksessä testattiin, olisiko vanhusten keskuudessa kysyntää ulkoilutuspalvelulle.  
0 kommenttia
17.12.2019

Liiveri ylsi hopealle

  • 0

Liiveri menestyi erinomaisesti Maa- ja metsätalousministeriön arvioinnissa. Menestys poiki 750 000 euroa lisärahoitusta paikalliseen kehittämiseen.  

– Ministeriö arvioi tuloksia edellisen kerran pari vuotta sitten. Nyt nousimme viidenneltä sijalta hopealle. Tottahan se hienolta tuntuu! Potti tullaan käyttämään lyhentämättömänä paikallisten yrittäjien ja hankkeiden hyväksi Seinäjoella, Ilmajoella ja Jalasjärvellä, kertoo toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki.  

Valtakunnallisissa vertailuissa Liiveri on pärjännyt ennenkin. Vuonna 2013 Liiverin strategia arvioitiin Suomen parhaaksi. Se toi Liiverin toiminta-alueen ihmisille kymmenen miljoonan euron rahapotin, joka koostuu sekä julkisesta että yksityisestä rahasta. Nyt ennätyspotti kasvoi entisestään.    

– Ensi vuonna käytössämme on 1,2 miljoonaa euroa julkista rahaa, joten meillä on hyvät mahdollisuudet tukea uusia avauksia, alkavia yrittäjiä sekä paikallisten yritysten kasvuhaluja.    

Esimerkiksi vuonna 2019 toteutettiin 43 hankeideaa sekä buustattiin 14 yrityksen toimintaa.  

– Näistä toteutuneista ideoista hyötyy koko alue, ja lisärahoituksen ansiosta kehittämisaktiivisuus pysyy ensi vuonna vähintään nykyisellä tasolla, Koivumäki iloitsee.   

 

Lisätietoja   toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki, puh. 040 513 1824 tai sinikka.koivumaki@liiveri.net

0 kommenttia
17.12.2019

Liiverin vuosi 2019

  • 0

Arvaatko montako hankeideaa toteutimme tai kyläläistä osallistui koulutuksiimme? Yksi animaatio summaa kuluneen vuoden avainluvut.  

0 kommenttia
20.11.2019

Maailmalta Ilvesjoelle ja takaisin

  • 0

Vuosittain yli sata loppuun ajettua kuorma-autoa lähtee viimeiselle matkalle kohti Ilvesjokea. Siellä ne putsataan, puretaan ja lajitellut materiaalit myydään eteenpäin ympäri maailmaa. Toimitusjohtaja Jari Kauppilan mukaan 65-vuotiaassa perheyrityksessä harjoitettiin kiertotaloutta jo ennen kuin koko sanaa oli keksitty. Heillä kun purettujen autojen kierrätysprosentti on 95. Uusi kierrätyskenttä helpottaa lajittelua, mutta yksi materiaali aiheuttaa vielä harmaita hiuksia.

- Kuluttajapuolella muovi kiertää jo, mutta kuorma-autoissa se on toistaiseksi ongelmajätettä. Onneksi maailmalla on herätty muoviongelmaan. Ehkä siis lähivuosina myös autojen muovi saadaan uusiokäyttöön, Jari toivoo.

Muovia ja muita materiaaleja käsitellään Kauppilan Autohajottamolla tonneittain, sillä vuosittain yritys ostaa 300 kuorma-autoa, joista puolet myydään kokonaisina, loput puretaan ja myydään varaosina ja kierrätysmateriaaleina.

Aikanaan kaikki alkoi pienestä, kun Jarin isä osti Ilvesjoelta pienen maapalan ja rakensi siihen talon. Ensin markilla purettiin henkilöautoja, myöhemmin erikoistuttiin raskaskalustoon.

- Täällä seassa me ollaan pyöritty pikkupojista saakka, Jari muistelee.

30 prosenttia myynnistä vientiin

Nykyään Jari johtaa vanhempiensa perustamaa yritystä yhdessä veljensä Jukan kanssa. Vuosien myötä yritys on kasvanut ja noussut alansa suurimpien joukkoon Suomessa. Tänä päivänä käytössä on 7,5 hehtaarin alue, jossa työskentelee 15 henkeä. Tilaa tarvitaan, sillä muutokset maailmanmarkkinoilla näkyvät myös Ilvesjoella.

- Trumpin Kiina-pakotteet ovat painaneet romuraudan hinnan alas. Siksi sitä ei juuri nyt kannata myydä, Jukka kertoo.

Veljekset tietävät mistä puhuvat, sillä autohajottamolla on kansainvälisestä kaupasta yli 40 vuoden kokemus.

- Isä aloitti Mersun osilla saksalaisten kanssa. Sen jälkeen kauppaa on hierottu ympäri maapalloa. Tänä päivänä 30 prosenttia myynnistä menee vientiin, he summaavat.

Mettäkylästä maailmalle

Toisinaan kauempaa tulevat ostajat yöpyvät autohajottamolla, jotta ehtivät tutustua rauhassa valtavaan tarjontaan. Majoituskäyttöön on hankittu naapurista vanha kyläkoulu.  

- Meillä päivän istunut ATK-asentaja ei voinut uskoa, että tällaisessa mettäkylässä käy asiakkaita kolmesta eri maasta pelkästään yhden vuorokauden aikana, Jari nauraa.

Eteläpohjalaiset yritykset ovat perinteisesti olleet varovaisia ulkomaan markkinoiden kanssa. Jari ei ihan ymmärrä, miksi suhtautuminen on niin ennakkoluuloista.

- Ei se sen kummempaa kauppaa ole. Kansainvälisessä kaupassa on myös yksi etu. Kun tavara lähtee pihasta, se on jo maksettu.

Tulevaisuus kiertotaloudessa

Vaikka Kauppilat uskovat myyvänsä vielä pitkään kokonaisia autoja, tulevaisuuden näkymät ovat materiaalien kierrossa. Sitä silmällä pitäen tehtiin myös yrityksen viimeisin investointi, puolentoista hehtaarin kierrätyskenttä.

- Kuorma-autot tulevat tiensä päähän yhä nopeammalla syklillä, keskimäärin kahdeksassa vuodessa. Yleensä tuossa ajassa mittariin on kertynyt 1,5 miljoonaa ajokilometriä, eikä autoa kannata enää jälleenrakentaa myyntiin, Jari taustoittaa.

Uusi kenttä helpottaa purkuun menevien autojen lajittelutoimintaa. Yritystukea sen rakentamiseen saatiin Liiveristä.

- Tuella oli ihan valtava merkitys ja toiminta Liiverissä erittäin asiallista. Vaikka me ymmärretään vain vanhojen kuorma-autojen päälle, neuvojen ansiosta pärjättiin paperihommienkin kanssa hyvin, veljekset kehuvat.

Investointi myös mahdollistaa kierrätystoiminnan kasvattamisen. 

- Vaikka pohjakoulutusta ei tarvita, suurin este kasvulle on yllättäen työntekijäpula. Meillä on tälläkin hetkellä rekry päällä, hän vinkkaa.

 

Kuvateksti: Jukka (vas.) ja Jari Kauppila arvioivat, että uusi metsänrantaan asti ulottuva kierrätyskenttä valmistuu ensi kevääksi.

0 kommenttia
23.09.2019

Maaseutuko muka kuollut?

  • 0

Ainakin Jalasjärven kylät todistavat toista: ensiapukurssia, lastenkerhoja, näytelmiä, päivällisiä, markkinahumua ja kökkää. Liiverin mediaharkkari Markus Loppi tallensi kylien vireän kevään videolle.

 

0 kommenttia
18.09.2019

Seinäjokinen lastenvaatemerkki uskoo laatuun

  • 0

Lastenvaatteet ovat miljoonabisnestä. Palaa kakusta hamuaa myös elokuussa ensimmäisen malliston julkistanut Buugi Wear. Sen syntyyn ajoi ystäväkaksikon turhautuminen nykykankaiden huonoon laatuun.

Muotoijaystävykset Jenna Kujanpää ja Maria Hanhiniemi olivat tunteneet toisensa vuosia. Yhteisillä iltalenkeillä tuli pohdittua, mitä he haluaisivat tehdä isona. Maria oli äitiyslomalla ja Jenna valmistunut juuri ammattikorkeakoulusta.

– Harrastimme ompelua ja jaoimme kokemuksia keskenämme. Pian huomasimme, miten turhautuneita me molemmat olimme suomalaisten designmerkkien toisinaan huonolaatuisiin kankaisiin, Jenna kertoo.  

Kaksikosta alkoi tuntua, että he osaisivat itse hoitaa homman paremmin.

Kangaskaupan kautta urbaaniin lastenvaatemallistoon

Aluksi suunnitelmissa oli perustaa yhteinen kangaskauppa. Pian mukaan tuli ajatus omien vaatteiden suunnittelusta.

– Lopulta päätimme keskittyä yhteen asiaan ja tehdä sen kunnolla. Lastenvaatteet ovat kovassa nosteessa, mutta uskomme markkinoilla olevan tilaa meidän tyyliselle brändille, Maria summaa.

Streethenkisen Buugi Wearin ensimmäinen mallisto ilmestyi elokuussa.

– Meidät on otettu vastaan paremmin kuin uskalsimme toivoa. Palautteesta on huomannut, että varsinkin poikien äidit ovat kaivanneet tarjontaan jotain erilaista, vähän urbaanimpaa juttua, yrittäjät iloitsevat.

Kaikkea toimintaa ohjaa yrittäjien mukaan eettisyys. Laatu huomioidaan sertifioitujen kankaiden lisäksi huolellisessa suunnittelussa. Vaatteet ommellaan pienessä tehtaassa Portugalissa.      

Liiverin ansiosta liikkeelle isommin

Maria ja Jenna kehuvat vuolaasti Seinäjoen yritysilmapiiriä. Alkaville yrittäjille on tarjolla monenmoista sparrausta. Yhdessä tilaisuuksista he törmäsivät Liiveriin.

– Ajattelimme heti, että tuo kortti pitää katsoa. Saimmekin Liiveristä rahoitusta, joka mahdollisti liikkeellelähdön isommin ja uskottavalla ilmeellä. Ilman tukea emme olisi pystyneet toteuttamaan näin laajoja markkinointikokonaisuuksia valokuvauksesta messuihin.

Parhaillaan käydään neuvotteluja jälleenmyyjien kanssa, mutta julkistukset saavat odottaa vielä viime hetken varmisteluja. Verkkokaupan kautta myynti pyörii jo.

Kuva: Buugi Wear | Tuukka Kiviranta

0 kommenttia
17.09.2019

6 faktaa Liiveristä

Joskus on hyvä pysähtyä miettimään, mitä on saatu aikaan. Koska veronmaksajana myös sinä rahoitat toimintaamme, kokosimme listalle kuusi asiaa, joista me Liiverissä olemme ylpeitä!

  1. Suomen paras strategia. Se paljonko rahaa Leader-ryhmällä on käytössä, riippuu muun muassa siitä, miten hyvän kehittämisstrategian ryhmä onnistuu tekemään. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi 21.1.2015 Liiverin strategian Suomen parhaaksi yhteispisteillä 4,6 maan keskiarvon ollessa 3,4 pistettä. Sen ansiosta Liiveri sai historiansa suurimman summan – 10 miljoonan euron ennätyspotin strategian toteuttamiseen. Potissa on niin julkista kuin yksityistä rahaa, ja se käytetään paikallisten yrittäjien ja hankkeiden hyväksi Ilmajoella, Jalasjärvellä ja Seinäjoella. Tähän mennessä rahoilla on toteutettu 115 hankeideaa ja 73 yritystukea. Palkinnoksi hyvästä työstä Liiverille on juuri myönnetty myös lisärahaa.
  2. Uusien liikeideoiden ykkösbuustaaja Suomessa. Liiveri on tukenut Leader-ryhmistä eniten alkavia yrityksiä tällä ohjelmakaudella. Sen avulla alkavat yritykset ovat voineet laatia esimerkiksi markkinointisuunnitelmia, testata palveluita ja tehdä alkuvaiheen investointeja. Mutta miksi uusia yrityksiä pitäisi tukea? Jotta saataisiin aikaan nopeammin uusia, menestyviä ja kasvavia yrityksiä kehittyville toimialoille. Liiverin edellisellä ohjelmakaudella tukemilla yrityksillä pyyhkiikin aika hyvin. Alkavista yrityksistä 80 % on edelleen toiminnassa yli viiden vuoden kuluttua perustamisesta, kun Suomessa keskimäärin puolet uusista yrityksistä lopettaa samassa ajassa. Myös toimivien yritysten osalta tuki on kohdennettu tehokkaasti: Liiverin kehittämispanostuksen jälkeen yritykset ovat keskimäärin tuplanneet liikevaihtonsa. Lopettanut ei ole yksikään.
  3. 200 uutta työpaikkaa Seinäjoen, Ilmajoen ja Jalasjärven yrityksiin. Vauhdittamalla paikallisten yritysten liikkeellelähtöä ja kasvua, Liiverin alueelle on syntynyt 200 uutta työpaikkaa yrityksiin, joita Liiveri on tukenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tulos on hyvä, kun sen suhteuttaa rahoituksen määrään. Esimerkiksi vuosina 2007–2013 Liiveri tuki 14 yritystä ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa. Yrityksistä jokainen vastasi kyselyymme, josta selvisi seuraavaa: 90 % tuki antoi kasvusysäyksen ja 95 % se madalsi kynnystä palkata yritykseen ensimmäinen työntekijä. Nyt nuo yritykset työllistävät keskimäärin 6 henkilöä yrittäjien itsensä lisäksi. Kun lasketaan pelkästään työntekijöiden maksamat verotulot, ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen viisi vuotta sitten käytetty tukisumma maksaa tänä päivänä itsensä takaisin jo kuudessa kuukaudessa.
  4. Hankkeita lähes jokaisessa kylässä. Liiverissä kuten muissakin Leader-ryhmissä innostetaan ihmisiä mukaan kysymällä, mitä he voisivat tehdä oman asuinpaikkansa hyväksi. Aktivoinnin ansiosta Liiverin alueen 55 kylästä 80 % on toteuttanut hankkeita ja kehittänyt omaa paikallisyhteisöään. Monen kylän keskuksena toimii kylätalo, joista lähes jokaista on kunnostettu tai parannettu Leader-rahoituksella. Talkootyön ja Leaderin yhdistelmä on pistämätön, sillä se synnyttää Ilmajoelle, Jalasjärvelle ja Seinäjoelle myös kymmenen uutta harrastuspaikkaa vuodessa. Jotta Leader-ryhmä onnistuisi tehtävässään, on sen oltava helposti lähestyttävä ja kynnys ideoiden esittämiseen matala. Esimerkiksi Liiverissa vastataan yhteen hanketiedusteluun päivässä ja yli 70 % asiakkaista aloittaa Leader-projektin ensimmäistä kertaa elämässään.
  5. Nuorista tehdään kehittäjiä. Liiveri haluaa lisätä alueensa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Siksi myönnämme kaksi kertaa vuodessa rahoitusta nuorten omiin projekteihin, joissa nuoret ovat tekijöitä, eivät tekemisen kohteita. Hakemukset arvioi Liiverin nuorisojaosto, joka on alueen nuorista koottu porukka. Tähän mennessä olemme rahoittaneet 70 nuorten suunnittelemaa, toteuttamaa ja raportoimaa projektia. Raportoineista 100 % kertoi projektin lisänneen uskoa omiin vaikuttamismahdollisuuksiin ja kokemusta yhteisöön kuulumisesta. Olemme myös tehneet systemaattisesti töitä, että nuoret saataisiin yhdistyksiin kehittäjiksi. Parissa kesässä 40 nuorta onkin saanut töitä ja päässyt näyttämään kyntensä yhdistysten kehittämistehtävissä Liiverin maksaessa nuorien palkasta 90 %. Ensi kesän haku on parhaillaan käynnissä!  
  6. Selvitä voisitko sinä hyödyntää Leader-rahoitusta. Rahoitamme vuosittain kymmeniä hankkeita ja yritystukia. Meillä on tutkitusti tyytyväiset asiakkaat: asiakkaistamme 44 vastasi viime vuoden asiakastyytyväisyyskyselyyn, ja heistä 97 % suositteli rahoitustamme muille, 100 % piti palvelua nopeana ja joustavana ja 100 % sanoi, että meiltä on helppo kysyä neuvoa. Oletko sinä siis yksi heistä, joka soittaa meille jo tällä viikolla?
« Edelliset 10
Ota yhteyttä Tilaa uutiskirje