Ajankohtaista

20.11.2019

Maailmalta Ilvesjoelle ja takaisin

  • 0

Vuosittain yli sata loppuun ajettua kuorma-autoa lähtee viimeiselle matkalle kohti Ilvesjokea. Siellä ne putsataan, puretaan ja lajitellut materiaalit myydään eteenpäin ympäri maailmaa. Toimitusjohtaja Jari Kauppilan mukaan 65-vuotiaassa perheyrityksessä harjoitettiin kiertotaloutta jo ennen kuin koko sanaa oli keksitty. Heillä kun purettujen autojen kierrätysprosentti on 95. Uusi kierrätyskenttä helpottaa lajittelua, mutta yksi materiaali aiheuttaa vielä harmaita hiuksia.

- Kuluttajapuolella muovi kiertää jo, mutta kuorma-autoissa se on toistaiseksi ongelmajätettä. Onneksi maailmalla on herätty muoviongelmaan. Ehkä siis lähivuosina myös autojen muovi saadaan uusiokäyttöön, Jari toivoo.

Muovia ja muita materiaaleja käsitellään Kauppilan Autohajottamolla tonneittain, sillä vuosittain yritys ostaa 300 kuorma-autoa, joista puolet myydään kokonaisina, loput puretaan ja myydään varaosina ja kierrätysmateriaaleina.

Aikanaan kaikki alkoi pienestä, kun Jarin isä osti Ilvesjoelta pienen maapalan ja rakensi siihen talon. Ensin markilla purettiin henkilöautoja, myöhemmin erikoistuttiin raskaskalustoon.

- Täällä seassa me ollaan pyöritty pikkupojista saakka, Jari muistelee.

30 prosenttia myynnistä vientiin

Nykyään Jari johtaa vanhempiensa perustamaa yritystä yhdessä veljensä Jukan kanssa. Vuosien myötä yritys on kasvanut ja noussut alansa suurimpien joukkoon Suomessa. Tänä päivänä käytössä on 7,5 hehtaarin alue, jossa työskentelee 15 henkeä. Tilaa tarvitaan, sillä muutokset maailmanmarkkinoilla näkyvät myös Ilvesjoella.

- Trumpin Kiina-pakotteet ovat painaneet romuraudan hinnan alas. Siksi sitä ei juuri nyt kannata myydä, Jukka kertoo.

Veljekset tietävät mistä puhuvat, sillä autohajottamolla on kansainvälisestä kaupasta yli 40 vuoden kokemus.

- Isä aloitti Mersun osilla saksalaisten kanssa. Sen jälkeen kauppaa on hierottu ympäri maapalloa. Tänä päivänä 30 prosenttia myynnistä menee vientiin, he summaavat.

Mettäkylästä maailmalle

Toisinaan kauempaa tulevat ostajat yöpyvät autohajottamolla, jotta ehtivät tutustua rauhassa valtavaan tarjontaan. Majoituskäyttöön on hankittu naapurista vanha kyläkoulu.  

- Meillä päivän istunut ATK-asentaja ei voinut uskoa, että tällaisessa mettäkylässä käy asiakkaita kolmesta eri maasta pelkästään yhden vuorokauden aikana, Jari nauraa.

Eteläpohjalaiset yritykset ovat perinteisesti olleet varovaisia ulkomaan markkinoiden kanssa. Jari ei ihan ymmärrä, miksi suhtautuminen on niin ennakkoluuloista.

- Ei se sen kummempaa kauppaa ole. Kansainvälisessä kaupassa on myös yksi etu. Kun tavara lähtee pihasta, se on jo maksettu.

Tulevaisuus kiertotaloudessa

Vaikka Kauppilat uskovat myyvänsä vielä pitkään kokonaisia autoja, tulevaisuuden näkymät ovat materiaalien kierrossa. Sitä silmällä pitäen tehtiin myös yrityksen viimeisin investointi, puolentoista hehtaarin kierrätyskenttä.

- Kuorma-autot tulevat tiensä päähän yhä nopeammalla syklillä, keskimäärin kahdeksassa vuodessa. Yleensä tuossa ajassa mittariin on kertynyt 1,5 miljoonaa ajokilometriä, eikä autoa kannata enää jälleenrakentaa myyntiin, Jari taustoittaa.

Uusi kenttä helpottaa purkuun menevien autojen lajittelutoimintaa. Yritystukea sen rakentamiseen saatiin Liiveristä.

- Tuella oli ihan valtava merkitys ja toiminta Liiverissä erittäin asiallista. Vaikka me ymmärretään vain vanhojen kuorma-autojen päälle, neuvojen ansiosta pärjättiin paperihommienkin kanssa hyvin, veljekset kehuvat.

Investointi myös mahdollistaa kierrätystoiminnan kasvattamisen. 

- Vaikka pohjakoulutusta ei tarvita, suurin este kasvulle on yllättäen työntekijäpula. Meillä on tälläkin hetkellä rekry päällä, hän vinkkaa.

 

Kuvateksti: Jukka (vas.) ja Jari Kauppila arvioivat, että uusi metsänrantaan asti ulottuva kierrätyskenttä valmistuu ensi kevääksi.

0 kommenttia
23.09.2019

Maaseutuko muka kuollut?

  • 0

Ainakin Jalasjärven kylät todistavat toista: ensiapukurssia, lastenkerhoja, näytelmiä, päivällisiä, markkinahumua ja kökkää. Liiverin mediaharkkari Markus Loppi tallensi kylien vireän kevään videolle.

 

0 kommenttia
18.09.2019

Seinäjokinen lastenvaatemerkki uskoo laatuun

  • 0

Lastenvaatteet ovat miljoonabisnestä. Palaa kakusta hamuaa myös elokuussa ensimmäisen malliston julkistanut Buugi Wear. Sen syntyyn ajoi ystäväkaksikon turhautuminen nykykankaiden huonoon laatuun.

Muotoijaystävykset Jenna Kujanpää ja Maria Hanhiniemi olivat tunteneet toisensa vuosia. Yhteisillä iltalenkeillä tuli pohdittua, mitä he haluaisivat tehdä isona. Maria oli äitiyslomalla ja Jenna valmistunut juuri ammattikorkeakoulusta.

– Harrastimme ompelua ja jaoimme kokemuksia keskenämme. Pian huomasimme, miten turhautuneita me molemmat olimme suomalaisten designmerkkien toisinaan huonolaatuisiin kankaisiin, Jenna kertoo.  

Kaksikosta alkoi tuntua, että he osaisivat itse hoitaa homman paremmin.

Kangaskaupan kautta urbaaniin lastenvaatemallistoon

Aluksi suunnitelmissa oli perustaa yhteinen kangaskauppa. Pian mukaan tuli ajatus omien vaatteiden suunnittelusta.

– Lopulta päätimme keskittyä yhteen asiaan ja tehdä sen kunnolla. Lastenvaatteet ovat kovassa nosteessa, mutta uskomme markkinoilla olevan tilaa meidän tyyliselle brändille, Maria summaa.

Streethenkisen Buugi Wearin ensimmäinen mallisto ilmestyi elokuussa.

– Meidät on otettu vastaan paremmin kuin uskalsimme toivoa. Palautteesta on huomannut, että varsinkin poikien äidit ovat kaivanneet tarjontaan jotain erilaista, vähän urbaanimpaa juttua, yrittäjät iloitsevat.

Kaikkea toimintaa ohjaa yrittäjien mukaan eettisyys. Laatu huomioidaan sertifioitujen kankaiden lisäksi huolellisessa suunnittelussa. Vaatteet ommellaan pienessä tehtaassa Portugalissa.      

Liiverin ansiosta liikkeelle isommin

Maria ja Jenna kehuvat vuolaasti Seinäjoen yritysilmapiiriä. Alkaville yrittäjille on tarjolla monenmoista sparrausta. Yhdessä tilaisuuksista he törmäsivät Liiveriin.

– Ajattelimme heti, että tuo kortti pitää katsoa. Saimmekin Liiveristä rahoitusta, joka mahdollisti liikkeellelähdön isommin ja uskottavalla ilmeellä. Ilman tukea emme olisi pystyneet toteuttamaan näin laajoja markkinointikokonaisuuksia valokuvauksesta messuihin.

Parhaillaan käydään neuvotteluja jälleenmyyjien kanssa, mutta julkistukset saavat odottaa vielä viime hetken varmisteluja. Verkkokaupan kautta myynti pyörii jo.

Kuva: Buugi Wear | Tuukka Kiviranta

0 kommenttia
17.09.2019

6 faktaa Liiveristä

Joskus on hyvä pysähtyä miettimään, mitä on saatu aikaan. Koska veronmaksajana myös sinä rahoitat toimintaamme, kokosimme listalle kuusi asiaa, joista me Liiverissä olemme ylpeitä!

  1. Suomen paras strategia. Se paljonko rahaa Leader-ryhmällä on käytössä, riippuu muun muassa siitä, miten hyvän kehittämisstrategian ryhmä onnistuu tekemään. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi 21.1.2015 Liiverin strategian Suomen parhaaksi yhteispisteillä 4,6 maan keskiarvon ollessa 3,4 pistettä. Sen ansiosta Liiveri sai historiansa suurimman summan – 10 miljoonan euron ennätyspotin strategian toteuttamiseen. Potissa on niin julkista kuin yksityistä rahaa, ja se käytetään paikallisten yrittäjien ja hankkeiden hyväksi Ilmajoella, Jalasjärvellä ja Seinäjoella. Tähän mennessä rahoilla on toteutettu 115 hankeideaa ja 73 yritystukea. Palkinnoksi hyvästä työstä Liiverille on juuri myönnetty myös lisärahaa.
  2. Uusien liikeideoiden ykkösbuustaaja Suomessa. Liiveri on tukenut Leader-ryhmistä eniten alkavia yrityksiä tällä ohjelmakaudella. Sen avulla alkavat yritykset ovat voineet laatia esimerkiksi markkinointisuunnitelmia, testata palveluita ja tehdä alkuvaiheen investointeja. Mutta miksi uusia yrityksiä pitäisi tukea? Jotta saataisiin aikaan nopeammin uusia, menestyviä ja kasvavia yrityksiä kehittyville toimialoille. Liiverin edellisellä ohjelmakaudella tukemilla yrityksillä pyyhkiikin aika hyvin. Alkavista yrityksistä 80 % on edelleen toiminnassa yli viiden vuoden kuluttua perustamisesta, kun Suomessa keskimäärin puolet uusista yrityksistä lopettaa samassa ajassa. Myös toimivien yritysten osalta tuki on kohdennettu tehokkaasti: Liiverin kehittämispanostuksen jälkeen yritykset ovat keskimäärin tuplanneet liikevaihtonsa. Lopettanut ei ole yksikään.
  3. 200 uutta työpaikkaa Seinäjoen, Ilmajoen ja Jalasjärven yrityksiin. Vauhdittamalla paikallisten yritysten liikkeellelähtöä ja kasvua, Liiverin alueelle on syntynyt 200 uutta työpaikkaa yrityksiin, joita Liiveri on tukenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tulos on hyvä, kun sen suhteuttaa rahoituksen määrään. Esimerkiksi vuosina 2007–2013 Liiveri tuki 14 yritystä ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa. Yrityksistä jokainen vastasi kyselyymme, josta selvisi seuraavaa: 90 % tuki antoi kasvusysäyksen ja 95 % se madalsi kynnystä palkata yritykseen ensimmäinen työntekijä. Nyt nuo yritykset työllistävät keskimäärin 6 henkilöä yrittäjien itsensä lisäksi. Kun lasketaan pelkästään työntekijöiden maksamat verotulot, ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen viisi vuotta sitten käytetty tukisumma maksaa tänä päivänä itsensä takaisin jo kuudessa kuukaudessa.
  4. Hankkeita lähes jokaisessa kylässä. Liiverissä kuten muissakin Leader-ryhmissä innostetaan ihmisiä mukaan kysymällä, mitä he voisivat tehdä oman asuinpaikkansa hyväksi. Aktivoinnin ansiosta Liiverin alueen 55 kylästä 80 % on toteuttanut hankkeita ja kehittänyt omaa paikallisyhteisöään. Monen kylän keskuksena toimii kylätalo, joista lähes jokaista on kunnostettu tai parannettu Leader-rahoituksella. Talkootyön ja Leaderin yhdistelmä on pistämätön, sillä se synnyttää Ilmajoelle, Jalasjärvelle ja Seinäjoelle myös kymmenen uutta harrastuspaikkaa vuodessa. Jotta Leader-ryhmä onnistuisi tehtävässään, on sen oltava helposti lähestyttävä ja kynnys ideoiden esittämiseen matala. Esimerkiksi Liiverissa vastataan yhteen hanketiedusteluun päivässä ja yli 70 % asiakkaista aloittaa Leader-projektin ensimmäistä kertaa elämässään.
  5. Nuorista tehdään kehittäjiä. Liiveri haluaa lisätä alueensa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Siksi myönnämme kaksi kertaa vuodessa rahoitusta nuorten omiin projekteihin, joissa nuoret ovat tekijöitä, eivät tekemisen kohteita. Hakemukset arvioi Liiverin nuorisojaosto, joka on alueen nuorista koottu porukka. Tähän mennessä olemme rahoittaneet 60 nuorten suunnittelemaa, toteuttamaa ja raportoimaa projektia. Raportoineista 100 % kertoi projektin lisänneen uskoa omiin vaikuttamismahdollisuuksiin ja kokemusta yhteisöön kuulumisesta. Olemme myös tehneet systemaattisesti töitä, että nuoret saataisiin yhdistyksiin kehittäjiksi. Parissa kesässä 40 nuorta onkin saanut töitä ja päässyt näyttämään kyntensä yhdistysten kehittämistehtävissä Liiverin maksaessa nuorien palkasta 90 %. Ensi kesän haku on parhaillaan käynnissä!  
  6. Selvitä voisitko sinä hyödyntää Leader-rahoitusta. Rahoitamme vuosittain kymmeniä hankkeita ja yritystukia. Meillä on tutkitusti tyytyväiset asiakkaat: asiakkaistamme 44 vastasi viime vuoden asiakastyytyväisyyskyselyyn, ja heistä 97 % suositteli rahoitustamme muille, 100 % piti palvelua nopeana ja joustavana ja 100 % sanoi, että meiltä on helppo kysyä neuvoa. Oletko sinä siis yksi heistä, joka soittaa meille jo tällä viikolla?
27.05.2019

20 nuorta osaajaa saa töitä

  • 0

Nuorten mielenterveyttä edistävä "Summer bucket list" sekä muut mielenkiintoiset kokeilut käynnistyvät kesällä kahdessatoista paikallisessa yhdistyksessä Seinäjoella, Ilmajoella ja Jalasjärvellä. Liiveri mahdollistaa kehittämistyön maksamalla kahdenkymmenen nuoren palkan.

Tukea Liiveristä saivat:

  • FinFami Etelä-Pohjanmaa: Nuori suunnittelee ja toteuttaa tubettamalla "Bucket listin", jossa esitellään toiminta-alueen virkistys- ja harrastuspaikkoja nuorten näkökulmasta. Sisällössä painotetaan mielenterveyden edistämisen näkökulmaa. 
  • Hanhikosken kyläseura: Nuori suunnittelee, valmistelee ja toteuttaa kesäkerhon lapsille ja järjestää lapsiperheille soveltuvia tapahtumia.
  • Jalasjärven 4H-Yhdistys: Palkataan kaksi nuorta auttamaan vanhuksia ulkoilemaan ja pitämään heille seuraa. Kohteena ovat koti- ja laitoshoidossa olevat ikäihmiset. 
  • Lakeuden Elämysliikunta: Palkataan kaksi nuorta, joista toinen kehittää tiedotustoimintaa ja toinen luonto-ohjausta. Tarkoituksena on suunnitella muun muassa luontoretkien ohjelmapaketit ja kokeilla ryhmäretkien järjestämistä.
  • Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ilmajoen yhdistys: Palkataan kaksi nuorta, jotka suunnittelevat ja toteuttavat neljä Päivä Maatilalla -tapahtumaa yhdessä paikallisten maaseutuyrittäjien kanssa. Lisäksi nuoret toteuttavat kesän 2019 teemaan liittyvän someprojektin.
  • Peräseinäjoen Viitalan Nuorisoseura: Nuori toteuttaa asiakastyytyväisyyskyselyn, jonka pohjalta suunnittelee toimintaa. Lisäksi nuori järjestää kesätoimintaa lapsille ja nuorille, kehittää yhdistyksen viestintää sekä mahdollisesti järjestää lyhyen kansainvälisen leirin.
  • Rasti-Jussit: Palkataan nuori modernisoimaan tulospalvelu ja toteuttamaan toiminto, jolla saadaan tulokset reaaliaikaisena seuran www-sivulle. Lisäksi nuori opastaa ja kouluttaa seuran väkeä käyttämään järjestelmää.
  • Rytmi-Instituutin Kannattajayhdistys: Palkattava nuori suunnittelee ja toteuttaa musiikkiaiheisten podcastien tekemisen nettiin. 
  • Seinäjoen 4H-yhdistys: Nuori suunnittelee ja toteuttaa kesäleirejä ja kerhoja, joiden sisältö perustuu tiedon lisäämiseen ruuan alkuperästä. Lisäksi nuori kehittää kesäleirien ja kerhojen somemarkkinointia.
  • Seinäjoen Elävän Musiikin yhdistys Selmu: Palkataan kaksi nuorta, jotka suunnittelevat ja toteuttavat pääsymaksuttomia tapahtumia Itikanmäelle ja/tai Rytmikorjaamon alueelle. Toteutetaan kolmen suuremman tapahtuman sarja sekä lisäksi kevyesti toteutettavia ja yllättäviä tapahtumia.
  • Seinäjoen Seudun Urheilijat: Palkataan kaksi nuorta, "liikuttaja" ja "somettaja". Liikuttaja osallistuu uusien harrasteryhmien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kartoittaa mahdollisia urheiluseurojen yhteistyöprojekteja. Somettaja kehittää seuran toimintaa kokeilemalla ja etsimällä uusia viestintätapoja ja -kanavia.
  • Seinäjoen Jalkapallokerho-juniorit: Palkataan nuori suunnittelemaan ja toteuttamaan uudenlaisia ja erilaisia liikuntapäiviä sekä leirejä ja tapahtumia
     

Lisätietoja Raija Ojaniemi, puh.  040 716 0862

0 kommenttia
27.05.2019

Kulttuuripyöräily tulee taas!

  • 0

Viime vuonna järjestetty ja heti suuren suosion saavuttanut Seitsemän sillan kulttuuripyöräily järjestetään uudelleen tulevana kesänä lauantaina 10.8. klo 11-15.

Reitti esittelee emäpitäjän rikasta kulttuuriperintöä kulkien pitkin Kyrönjoen vartta ylittäen sen seitsemästä kohtaa. Päivän aikana on avoimet ovet muun muassa museoissa, kirkon tapulissa sekä yrityksissä. Lisäksi reitillä on oppaita kertomassa muistomerkkeihin liittyviä tarinoita ja historiaa. Tänä vuonna mukaan on saatu myös yksityiskoteja. Tarkennettu ohjelma julkaistaan tapahtuman FB-sivuilla kesäkuussa.

Kuva: Maurion kartano oli yksi viime vuoden suosituimmista kohteista reitin varrella. Ilmajokiset Laura Luuri, Annukka Luuri ja Niilo Nisula tutustuivat Marita Henrikssonin kotiateljeehen kolmen sukupolven voimin yli kahdensadan muun vieraan kanssa. 

0 kommenttia
16.04.2019

Mitä voisimme oppia ruotsalaisilta?

  • 0

Liiveri on käynnistänyt yhteistyön Leader Östra Skaraborgin kanssa. Sen ansiosta tarjoamme yrittäjille ja yhteisöille opintoretkiä Etelä-Ruotsissa sijaitsevalle alueelle, joka tunnetaan muun muassa matkailusta, lähiruoasta ja luovien alojen keskittymästä. Lue mitä voisimme oppia naapureilta ja ilmoittaudu mukaan. Aito kiinnostus yhteistyöhön riittää, muita matkaeväitä ei tarvita. Sen sijaan kotiintuomisten runsaus palkitsee varmasti:

Ruotsalaisilta voi oppia brändäystä. Jos ruotsalaiset jossain ovat ylivertaisia niin markkinoinnissa. Brändivaltakunnassa markkinointi on niin arkipäiväistä, että sen osaa jokainen. Ja kun brändäys läpäisee tuotteet, palvelut, kylät ja koko kulttuurin, kauppa käy ja maaseutu pursuaa elinvoimaa. Paikalliset vahvuudet osataan myös tuotteistaa. Esimerkiksi Skaraborgin pienessä Hornbårgan kylässä käy 125 000 turistia keväisin ihmettelemässä kymmenien tuhansien kurkien kokoontumista läheiselle järvelle. Silloin koko kylä elää kurjista: on kurkikahvilaa, kurkihotellia, kurkitaidette ja kurkimatkamuistoja.

Innostut ajattelemaan globaalisti, mutta toimimaan paikallisesti. Ruotsissa osataan yhdistää kansainvälinen bisnes ja vastuullisuus. Erityisen paljon Östra Skaraborissa on pieniä elintarvikealan yrityksiä, jotka hyödyntävät paikallisia luonnonvaroja mahdollisimman kestävällä tavalla. Kasvua ei haeta kilpailemalla keskenään, vaan tuotteet tehdään kansainvälisille markkinoille. Ulkomaille ponnistetaan vahvojen juurien avulla hyödyntäen paikallisia tarinoita ja vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita. 

Ymmärrät miksi kannattaa panostaa laatuun. Yhdessä asiassa Suomi ja Ruotsi ovat samanlaisia. Kummassakaan maassa ei voi kilpailla bulkkituotteilla. Laatuajattelussa ruotsalaiset ovat kuitenkin meitä suomalaisia edellä. Esimerkiksi Östra Skaraborgin matkailuyrittäjät ovat yhdessä kehittäneet jo pitkään aluetta tasolle, joka kelpaa myös ulkomaisille matkailijoille. Tämä siitä huolimatta, että suurin asiakasvirta tulee edelleen kotimaasta. Laadun pitää kuitenkin jo nyt näkyä niin palveluissa kuin markkinoinnissa, muuten kansainväliset asiakkaat saa unohtaa myös tulevaisuudessa. 

Näet esimerkkejä luovuuden vaalimisesta. Östra Skaraborg tunnetaan luovien alojen keskittymänä. Siksi villejä ideoita ja nähtävää riittää. Paikalliset taiteilijat ja käsityöläiset antavat vahvan panoksensa koko alueen elinvoimaan ja aluekehitykseen. Myös tästä voisimme Etelä-Pohjanmaalla ottaa oppia. Kun luovuutta ja paikallista osaamista arvostetaan käytännön tasolla, voi uskomattomalta tuntuvat asiat toimia. Esimerkiki 6 000 asukkaan Hjoon kunnassa menestyy peräti kaksi kannattavaa käsityöliikettä. 

Östra Skaraborg sijaitsee Ruotsin kahden suurimman kaupungin eli Tukholman ja Göteborgin välissä. Aluetta ympäröi myös kaksi maan suurinta järveä: Vänern ja Vättern. Liiveri järjestää yhteisöjen ja yhdistysten edustajille kaksi ryhmämatkaa alueelle syksyllä 2019 ja keväällä 2020. Lisäksi räätälöidään kahdeksan yksilöllistä opintomatkaa yrittäjille, yrittäjiksi aikoville tai yhteisöjen edustajille. Liiveri maksaa yksilöllisten matkojen matkakulut. Ryhmämatkoilla maksetaan myös majoitukset. Ilmoittautuminen ensimmäisellä ryhmämatkalle Östra Skaraborgiin 29.-31.8.2019 on käynnissä. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan.  

Lisätietoja: kv-koordinaattori Paula Vannesluomaan, puh. 050 466 5015 tai paula.vannesluoma@liiveri.net.

0 kommenttia
20.02.2019

Miten hurmata milleniaalit?

  • 0

Tarina, merkityksellisyys, vuorovaikutus ja arvostus. Siinä valmentaja Jenni Rajahalmeen taikasanat, joilla järjestöt, organisaatiot ja yritykset voivat valloittaa puolelleen milleniaalisukupolven edustajat. Tehtävä ei ole aivan helppo, onhan ikäluokan keskittymiskyky tutkitusti kultakalan luokkaa. Silti Leader-ryhmät tarttuivat haasteeseen, ja Rajahalmeen vetämien työpajoen tuloksena synti muistilista, jota yhdenkään yhteisön ei kannata ohittaa. 

Milleniaalit haluavat olla osa tarinaa. Siksi jokaisella organisaatiolla, kunnalla ja yrityksellä täytyy olla sellainen. Oman äänen voi löytää miettimällä muun muassa näitä kysymyksiä: Mikä on ainutlaatuisuutemme ydin? Ketkä ovat sankareitamme? Mitkä ovat historiamme merkkipaalut? Tekemämme ihmeet?

Milleniaaleille merkityksellisyys on uusi musta. Heitä on opetettu seuraamaan unelmiaan, mikä saa heidät tauotta analysoimaan tuntemuksiaan. Tykkäänkö työstäni? Onko tämä sitä mitä haluan elämälläni tehdä? Merkityksellisten kokemusten hakeminen näkyy myös vastuullisuutena. Pallonpelastajina he etsivät ratkaisuja, jotta kaikkien olisi parempi elää tällä planeetalla. 

Milleniaalit janoavat vuorovaikutusta. He kokevat velvollisuudekseen antaa palautetta niin hyvässä kuin pahassa, ja kokemukset jaetaan herkästi somessa. Siksi erityisesti asiakaspalvelutilanteissa kannattaa olla tarkkana. Milleniaaleista 68 % on vaihtanut toiseen brändiin epäonnistuneen asiakaspalvelukokemuksen jälkeen. Myös työntekijöinä he haluavat olla vuorovaikutuksessa johdon kanssa, sillä osallistuminen on heille tärkeää.    

Milleniaaleja ei voi mikromanageroida. Jos siis haluat johtaa milleniaaleja menestyksekkäästi työyhteisössä tai yhdistyksessä, luo heille turvallinen leikkikenttä, jossa temmeltää. Ilman vapauksia hyvät tekijät siirtyvät nopeasti muualle. Pätkätöiden takia milleniaalit ovat myös hyviä sopeutumaan muutoksiin. Uuden oppiminen ja jatkuva kehittyminen on heille viihtymisen edellytys, ei välttämätön paha.    

Milleniaalit eivät halua sitoutua. He haluvat vapauden valita ja muuttaa mieltään. Siksi esimerkiksi yhdistysten pitäisi tarjota heille mahdollisuuksia osallistua toimintaan pop up -tyylisesti. Toisinaan kuulee sanottavan, ettei milleniaaleista ole talkoolaisiksi. Todellisuudessa vain vastikkeettoman työn luonne on muuttunut. Milleniaalit ovat kasvaneet teknologian mukana, joten päästäkää heidät näyttämään osaamistaan esimerkiksi tällä saralla. 

Milleniaalit jaksavat keskittyä yhteen asiaan kahdeksan sekuntia. Tämä kannattaa muistaa erityisesti viestinnässä. Älä siis jaarittele, vaan mene suoraan asiaan. Rakenna alkuun koukku, jolla saat varastettua kärsimättömän milleniaalin huomion.

Milleniaaleja ei hurmata käden käänteessä. Mutta jos jaatte yhteisen arvopohjan ja homma toimii, saatte heistä innokkaan puolestapuhujan. Sillä kun arvot ovat heille mieleisiä, milleniaalit yhdistävät mielellään itsensä yhdistyksiin, yrityksiin ja organisaatioihin. Se edellyttää kuitenkin, että teidän arvot näkyvät ja kuuluvat kauas! Kädenlämpöisyys ei ole milleniaaleja varten.        

Kuva: Kun milleniaali tekee jotain, hän haluaa sydämen olevan mukana! Elli Koskinen pyörittää lävistyksiin erikoistunutta kultasepänliikettä Jalasjärven keskustassa. Niko Luokkakallio vetää näytelmäkerhoja Jokipiin Nuorisoseuralla. Molemmille on tärkeää, että nuorille löytyy tekemistä ja mahdollisuuksia maaseudullakin.      

0 kommenttia
20.02.2019

Ehdota Liiverin mediaharkkarille keikkaa

  • 0

Tulevan kevään aikana medianomiopiskelija Markus Loppi kiertää valokuvauskeikoilla Liiverin alueella. Lue Markuksen kirjoittama esittely itsestään ja ehdota paikkaa, jossa hänen pitäisi ehdottamasti vierailla harjoittelunsa aikana.   

Olen Markus, kolmatta vuotta opiskeleva medianomi. Mielenkiintoni kuvaamiseen alkoi jo pienenä.

Ensin kiinnostuin videokuvaamisesta. Muistan kuinka kuvasin simpukkapuhelimella kavereitteni kanssa toimintaelokuvaa. Siitä ei tullut Oscarin arvoista, mutta palo syttyi.

Vähän myöhemmin yläasteen ATK-tunnilla saimme tehtäväksi kuvata ja editoida videon. Kätemme olivat täysin vapaat ja ryhmämme teki komedian. Kaikki se luovuus ja ideointi videonteon aikana pisti ajattelemaan, että tämähän on tosi hauskaa.

Yläasteen loppupuolella oli pakko ryhtyä miettimään jatko-opintoja. Istuin opinto-ohjaajani huoneessa ja kuuntelin kuinka opo luetteli erilaisia opiskelumahdollisuuksia. Mikään ei tuntunut kiinnostavan, kunnes opo kysyi: ”No mitä sä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi?”. 

Näin löytyi media-ala. Nyt opiskelen viimeisiä metrejä Kauhajoella Suupohjan ammatti-instituutissa. Viimeiset kolme kuukautta opinnoistani vietän Liiverissä.

Tulevaisuudessa toivon tekeväni yhteistyötä erilaisten yritysten ja asiakkaiden kanssa, joille voin tuottaa mediaa tarpeiden mukaan sekä sosiaalisiin medioihin että nettisivuille. Ajatuksissa siintää myös jatko-opinnot joko Helsingin Metropoliassa tai Tampereen Tamkissa. Ensin on kuitenkin käytävä armeija.

 

Kiinnostuitko? Ehdota Markukselle kuvauskeikkaa ottamalla yhteyttä toiminnanjohtajaamme Sinikka Koivumäkeen, puh. 040 513 1824 tai sinikka.koivumaki@liiveri.net. Keikka on tilaajalle maksuton. Etusijalla ovat Liiverin tukemat hankekohteet sekä yritykset.  

0 kommenttia
20.02.2019

Jatkossa kolmannes rahoista ilmastotyöhön

  • 0

Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen arvioi tulevaa rahoituskautta eteläpohjalaisten Leader-ryhmien tapaamisessa Ilmajoella: Edessä on leikkauksia, satsauksia ilmastotekoihin sekä vähemmän byrokratiaa.

Vuodesta 2021 eteenpäin Leader-rahoitustakin säätelevää kautta valmistellaan parhaillaan. Ruokaviraston pääjohtaja vieraili Ilmajoella Leader-ryhmien tapaamisessa. Mukanaan hänellä oli sekä hyviä että huonoja uutisia:  

- Brexitin myötä tulossa on 15 prosentin leikkaus rahoitukseen. Tilanne on huolestuttava maaseudun kehittämisen kannalta erityisesti Suomessa, jossa ohjelma on toiminut hyvin, Oikarinen harmittelee. 

Kentällä tämä näkyy mahdollisesti siten, että Leader-ryhmillä on jatkossa jaettavana pienempi potti paikallisten ihmisten ja yrittäjien hankkeisiin.

Liki puolet rahoituksesta ilmastotekoihin   

Huomattava muutos on tulossa myös siihen, mihin rahoitusta suunnataan. Jatkossa jopa 40 prosenttia koko maatalouspolitiikan kokonaisuudesta pitää olla ilmastosidonnaista. 

- Ympäristö nousee EU:n linjauksessa voimakkaana. Jollain tavalla tähän pitää vastaus löytää, Oikarinen painottaa.

Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten ilmastokysymys tulee näkymään ruohonjuuritasolla. Kansallinen vääntö aiheesta on vasta edessä.

"Tulos tai ulos" 

Hankebyrokratian vähentämisestä on puhuttu pitkään. Oikarinen lupaa, että uudella rahoituskaudella siinä voidaan myös onnistua.

- Jatkossa EU ei puutu enää pikkutarkasti kaikkiin asioihin, jolloin jäsenmaille jää enemmän valtaa. Mikäli tästä huolimatta emme pysty Suomessa edistämään vaatimusta hallinnon yksinkertaistamisesta, olen epäonnistunut johtajana. Se on tulos tai ulos, Oikarinen tykittää. 

Leader-toiminnan status on hyvä

Leikkauksista huolimatta Oikarisen viesti Leader-ryhmille oli kannustava. 

- Nyt kun olen kulkenut eurokentillä entistä enemmän, olen pannut merkille, miten kova status Leader-toiminnalla on. Jäsenmaasta riippumatta imago on todella hyvä.

Leader-toiminnan tulevaisuus on siis taattu. Nähtäväksi kuitenkin jää katetaanko koko Suomi Leader-ryhmillä ja mikä niiden määrä tulee olemaan, nyt kun rahaa on käytössä vähemmän.

0 kommenttia
« Edelliset 10
Ota yhteyttä Tilaa uutiskirje