Ajankohtaista

13.12.2021

SilverHill´s-tallilla huomioidaan hevosten ja ihmisten hyvinvointi

  • 0

Yhteiset retket suunnitellaan koko talliyhteisön voimin. Kuva: SilverHill´s-talli

Ylistarossa sijaitseva SilverHill´s-hevostalli on yhteisöllinen talli, jossa keskitytään henkilökohtaiseen opastukseen, tunnetaitovalmennukseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Tallitoiminnassa mukana oleminen tuo lapsille ja nuorille positiivisia kokemuksia ja se vahvistaa itsetuntoa. Liiverin myöntämä investointituki oli tärkeässä roolissa toiminnan alkumetreillä.

SilverHills´s-tallin yrittäjänä toimiva Elina Hopeavuori on toiminut lähes koko elämänsä ajan hevosten parissa. Hopeavuorella on ollut omia hevosia ja aikaisemmin hän on mm. tehnyt lomituksia ja pitänyt ratsastustunteja. Kun vuonna 2016 pitkän etsinnän jälkeen Hopeavuori ja hänen miehensä Jani löysivät visioihin sopivan tallin Ylistaron Mäki-Pohdosta, oli aika tehdä iso harppaus yritystoiminnassa. Talli hankittiin ja remontoitiin vastaamaan yrityksen tarpeita.

- Aikaisemmin olen ollut seuratoiminnassa hankkeita toteuttamassa, mutta nyt ensimmäistä kertaa hankkeen vetäjänä. Investointihankkeen tekemisestä jäi hyvä fiilis ja tukea ja apua sai hyvin, Elina kertoo. Ilman Liiverin myöntämää investointitukea ei välttämättä olisi päästy tällaiseen lopputulokseen, tai ainakin siihen olisi mennyt paljon enemmän aikaa.

Tallin tilojen suunnittelussa otettiin huomioon yhteisöllisyys. Niistä tehtiin viihtyisät ja sellaiset missä kaikki pystyvät olemaan. SilverHill´s-tallilta löytyy 16 hevosta, joista kuusi on poneja. Osa hevosista on yrityksen ja osa yksityisomistuksessa. Lisäksi tilalla on lampaita ja kaneja.

Tunnetaitoja ja hyvinvointia

SilverHill´s-tallilla tärkeässä roolissa on henkilökohtainen opastus. Myös hevosten kuunteleminen ja käyttäytymistarpeiden huomioiminen kaikessa toiminnassa on tärkeää. Aikaisemmin sairaanhoitajana työskennellyt Hopeavuori on opiskellut sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajaksi ja oppeja hyödynnetään kaikessa tekemisessä.

Yhteisöllisyys on ollut alusta asti tärkeää Hopeavuorelle ja tallilla se näkyy esimerkiksi siten, että ratsastusasiakkaita jää tuntien jälkeen tallille hoitamaan hevosia. Tallilla käy myös paljon hevosen omistajia perheineen.

- Tallilla toimitaan yhteisönä ja kaikille löytyy tärkeitä töitä, Hopeavuori kertoo.

Mukaan pääsee varaamalla ratsastustunnin tai tulemalla paikanpäälle katsomaan toimintaa. Ryhmäkoot pidetään pieninä, ryhmissä on 3–5 harrastajaa. Ratsastustunteja järjestetään sekä ryhmille, että yksityistunteina 3–4 päivänä viikossa. Niinä päivinä ovet ovat avoinna kaikille, jotka haluavat tulla talliin tutustumaan. Kiinnostuneille löytyy ajankohtaista tietoa Instagramista ja Facebookista.

 

Tallitoiminnassa mukana oleminen tuo lapsille ja nuorille positiivisia kokemuksia ja se vahvistaa itsetuntoa. Kuva: SilverHill´s-talli

Tallitoiminnassa mukana oleminen tuo lapsille ja nuorille positiivisia kokemuksia ja se vahvistaa itsetuntoa. Kuva: SilverHill´s-talli

Ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa toimintaa

Tallilla järjestetään myös sosiaalipedagogista hevostoimintaa, joka on osa Familarin lastensuojelu- ja perhepalveluita. Toiminta on ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa ja sitä järjestetään suunnitelmallisesti. Aluksi mietitään tavoitteet ja sen jälkeen suunnitellaan millä keinoilla tavoitteisiin päästään.

- Hevostoiminta perustuu tunnevalmennukseen, tunteiden tunnistamiseen ja siihen miten erilaiset tunteet näkyvät ulospäin sekä niiden tunteiden sanoittamiseen. Toimintaan osallistuminen tuo positiivia kokemuksia ja kehittää itsetuntoa.

Hopeavuoren mielestä asioiden äärelle pitäisi pysähtyä ja kerätä rohkeutta. Hevonen on iso eläin ja helposti voi tulla huonoja kokemuksia, jos vain nopeasti lähdetään pintapuolisesti ratsastusta kokeilemaan.

- Hevoset peilaavat meitä kaikessa ja eläimen käytöksestä näkee heti, jos ihmisellä on huono päivä. Kun aikuinen huomaa nuoren tunteen ja sanoo sen ääneen, se rauhoittaa nuoren ja sen jälkeen hevonenkin rauhoittuu. Aikaa pitää olla, kiireessä tunteisiin ei ehdi kiinnittämään huomiota.


Opiskelua ja kehittämistä

Palo tekemiseen huokuu Hopeavuoren puheesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Tammikuussa Hopeavuori aloittaa ratsastusterapeutin opinnot ja keväällä tallilla on tarkoitus järjestää seitsemän kerran hevosenhoito- ja ratsastuskursseja, joilla toimintaan pääsee tutustumaan monipuolisesti. Lähivuosina on tarkoitus rakentaa maneesi, jonka rakentamiseen aiotaan hakea Liiverin investointitukea. Maneesin rakentaminen mahdollistaa toiminnan säästä riippumatta ja erityislasten ja -nuorten tarpeet pystytään huomioimaan entistä paremmin.

- Hevostoimintaohjaus on reitti millä pysyn. Työ on maailman parasta, enkä vaihtaisi enää mihinkään muuhun, Elina iloitsee.

 

0 kommenttia
09.12.2021

Sanna Pihlaja aloittanut Liiverin sisällöntuottajana

  • 0

 

Liiverin sisällöntuottajana on marraskuussa aloittanut Sanna Pihlaja. Pihlajan työtehtäviin kuuluu esimerkiksi toiminnan tuloksista ja vaikuttavuudesta viestiminen, erilaiset markkinointikampanjat ja sisällöntuotanto eri kanaviin.

- Työ tulee varmasti olemaan monipuolista, haastavaa ja palkitsevaa. Jo ensimmäisten viikkojen aikana olen nähnyt miten hyvä yhteishenki Liiverissä on.
Pihlaja odottaa pääsevänsä toteuttamaan omia ideoita kampanjoiden ja muiden toteutuksien suhteen. Työhön on mielekästä tarttua, kun on ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö tukena.

- Viestinnän tekemistä voi kehittää aina. Koko ajan tulee vastaan uusia ja parempia tapoja tavoittaa ihmisiä, uusia keinoja tehdä mielenkiintoisempaa sisältöä ja paremmin huomiota herättävää markkinointia. Sisällöntuottajan työssä pääsee siis oppimaan koko ajan uutta, ja se tekee tästä työstä erityisen mielekästä.

Jalasjärvellä asuva Pihlaja valmistui keväällä kulttuurituottajaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Opinnoissa hän suuntautui visuaaliseen tuottamiseen, koska graafinen suunnittelu on aina kiinnostanut. Opiskelujen ohessa Pihlaja on toiminut mm. Seinäjoen Kuninkuusravien graafisena suunnittelijana ja Liiveriin hän siirtyi Kurikan kaupungilta, jossa hän toimi Harrastus kaikille -hankkeen koordinaattorina.

Pihlaja on aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa Jalasjärvellä, ja sen myötä myös Liiverin rahoitushaut ovat tulleet tutuiksi. Tällä hetkellä käynnissä oleva Mukula ry:n Kulttuuria Mukuloille -hanke on Liiverin rahoittama.

- Hankkeen avulla olemme pystyneet kehittämään lapsille suunnattua kulttuuritoimintaa Jalasjärvellä. Se, että on itse ollut mukana hakemassa Liiveristä rahoitusta ja tietää minkälainen hakuprosessi on hakijan näkökulmasta, auttaa varmasti jatkossa asiakaslähtöisen viestinnän suunnittelussa ja tekemisessä.

Pihlajan näkemyksen mukaan Liiveri voi mahdollistaa seudun tai yrityksen kehittämiseen liittyvien haaveiden toteutumisen. Alussa riittää, että on hyvä idea.
- Hankebyrokratiaa ei tarvitse pelätä, koska Liiverin työntekijät auttavat tarvittaessa hakemuksen ja maksatuksen jokaisessa vaiheessa, tiedän sen omasta kokemuksesta. Hyödyt ovat joka tapauksessa merkittävästi suuremmat kuin hankkeen tekemisestä aiheutuva työ.

 

0 kommenttia
04.10.2021

Seinäjoen lentokenttä osana tulevaisuuden ilmaliikennettä

  • 0

Airport Hub -hankkeen asiantuntija Elisabet Kivimäki on luomassa tärkeitä kontakteja Seinäjoen lentoaseman tulevaisuutta varten. ”Miehittämättömien rahtikuljetusten kehittäjä Dronamics toivoo Seinäjoen lentoasemasta droonitukikenttää”, Kivimäki sanoo.

 

Maaseutulentokentät hiipumassa? Ei ainakaan Seinäjoella, sillä Pojanluomalla sijaitsevalle Seinäjoen lentoasemalle on syntymässä innovatiivista uudenlaista digi-ilmailutoimintaa lähivuosien aikana.

– Seinäjoen lentoasemalla on edellytyksiä kasvaa rahtilogistiikan keskukseksi, sanoo Airport Hub -hankkeen asiantuntija Elisabet Kivimäki.

Maakuntakeskus Seinäjoki sijaitsee raideliikenteen tärkeässä risteyskohdassa ja sijoittuu keskeisesti myös Etelä- ja Pohjois-Suomen välisiin tiekuljetuksiin nähden. Tällä hetkellä Seinäjoen lentoasemalla operoi kaksi lentoyhtiötä sekä aktiivinen ilmailukerho. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri käyttää lentoasemainfrastruktuuria ambulanssi- ja elinsiirtolentoihin.

Seinäjoen lentoaseman säilyttäminen ja kehittäminen nähdään tärkeiksi niin alueen kuntien, yritysten kuin muiden toimijoidenkin kannalta. Yhteensä 180 yritystä allekirjoitti keväällä 2021 Seinäjoen lentokentän tulevaisuuden turvaamisen puolesta vetoomuksen, jossa pyydettiin lentoasemalle valtion toimintatukea.

– Airport Hub -yhteistyöhankkeessa pyrimme löytämään maaseutulentokentille uusia ja innovatiivisia toimintatapoja, sekä lisäämään esimerkiksi paikallisten yrittäjien liiketoimintamahdollisuuksia, joissa hyödyntää läheistä lentoasemaa.

Maaseutulentokenttien kehittämiselle on jatkuva tarve, sillä matkustaja- ja rahtiliikenteen ennustetaan jopa kaksinkertaistuvan Kiinasta Eurooppaan vuoteen 2037 mennessä. Tämän lisäksi ilmastonmuutos pakottaa kehittämään ilmailuun ekologisempia tapoja matkustaa ja siirtyä paikasta toiseen.

Droonikuljetuksia Seinäjoelta Eurooppaan ja takaisin

Maailman johtava miehittämättömien rahtikuljetusten kehittäjä Dronamics otti yhteyttä kaksi vuotta sitten ja ilmaisi kiinnostuksensa Seinäjoen lentoasemasta lentotukikohtana.

– Seinäjoella on sopimus tukiaseman rakentamisesta ja se rakennetaan noin 3kk ennen lentotoiminnan alkamista. Tällöin Seinäjoen lentoasemasta tulisi maamme ensimmäinen droonitukikenttä ja Suomen verkkokaupan logistinen keskus. Tämä puolestaan avaisi valtavasti uusia mahdollisuuksia niin alueen yrityksille kuin oppilaitoksillekin, unohtamatta maan sisäisiä ja kansainvälisistä verkostoja ja yhteistyökuvioita. Voimme olla edelläkävijöitä koko logistiikkaketjussa.

Dronamicsin tavoitteena on luoda Eurooppaan toimiva rahtidrooniverkosto. Dronamics vastaisi monenlaiseen tarpeeseen: droonit voisivat kuljettaa esimerkiksi verkkokauppatilaukset, varaosat, lääkekuljetukset ja jopa laboratorionäytteet vaivattomasti toiselle puolelle Eurooppaa jo saman päivän aikana. Maiden välillä kulkevat droonit voisivat kuljettaa maksimissaan 350 kiloa painavia kuljetuksia.

– Visiomme on, että Dronamics-lentojen alettua first mail- ja last mail- kuljetukset integroitaisiin tämänhetkisiin olemassa oleviin kuljetusmuotoihin. Isommat kuljetukset siirtyisivät maiden välillä drooneilla, josta pienemmät kuljetukset voitaisiin toimittaa esimerkiksi pakettiautoilla aina kotiovelle saakka.

Droonien tarjoamat mahdollisuudet ovat kiinnostaneet niin alueen yrityksiä kuin oppilaitoksiakin. Alueen yrityksille on järjestetty tilaisuuksia, joissa Dronamics on ollut kertomassa tavoitteistaan ja droonitukikohdan tuomista mahdollisuuksista.

– Ensimmäiseen tilaisuuteen osallistui noin 70 alueen toimijaa tai yritystä ja keskustelu oli valtavan aktiivista.

Logistiikkakoulutuksen kehittämisestä on keskustelu alueen oppilaitosten, kuten SeAMKin ja Sedun, kanssa. Oppimiskokonaisuudet avaavat myös koulutusvientimahdollisuuksia ulkomaille, esimerkiksi Kiinaan.

– On tärkeää, että koulutusohjelmat pystyvät varautumaan ja tarjoamaan koulutusta tulevaisuuden tarpeisiin. Tulevaisuudessa logistiikkapuolen opiskelijoille voitaisiin tarjota erityyppisiä drone-koulutuksia, kuten huolto- ja lento-opintoja, Kivimäki sanoo.

Seinäjoen lentoasema kiinnostaa kansainvälisiä kumppaneita

Syyskuussa 2021 Seinäjoella vieraili yhteistyökumppaneita Viron Tartosta. Tartossa hankkeen yhteistyökumppani on paikallinen Leader-ryhmä, joka kehittää myös alueensa maaseutulentokenttää. Vierailun aikana tutustutttiin muun muassa Dronamicsin toimintaa sekä Sedun logistiikkapuolen koulutukseen lentokentällä. Kansainvälisen tapaamisen tärkein tavoite on luoda kontakteja tulevaisuutta varten.

– Droonikehityksen rinnalla on synnyttää tarvetta bisnesyhteyksille, jotta Dronamics-lentojen käynnistyessä kontaktit olisivat jo luotuina.

Koronan vuoksi Dronamicsin lennot viivästyivät. Kuitenkin jo kahden vuoden aikana on odotettavissa, että lennot pääsevät käynnistymään.

Tartolaiset yhteistyökumppanit Seinäjoen lentoasemalla 16.9.2021 järjestetyssä tapaamisessa.

 

Into Seinäjoki on mukana eurooppalaisessa yhteistyöhankkeessa, jossa suunnitellaan tiekarttaa maaseutulentokenttien ekologiseen tulevaisuuteen ja maaseutulentokenttien aktivoimiseen. Yhteistyökumppaneina Airport Hub -hankkeessa on Seinäjoen lentoaseman lisäksi maaseutulentokenttiä Virosta, Sloveniasta, Italiasta ja Kreikasta.

 

0 kommenttia
04.06.2021

Vauhtia valokuituun? – Mikko sparraa!

  • 0

 Mikko Ojainväli

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien tavoitteena on saada valokuitu mahdollisimman monen eteläpohjalaisen yrityksen ja asukkaan saataville. Vuoden 2019 lopussa Etelä-Pohjanmaalla oli kiinteän laajakaistan (nopeus 100 Mbit/s) piirissä 40% alueen talouksista, kun koko Suomen osalta luku oli 64%.

- Kotitalouksilla ja yrityksillä on tarvetta nopeaan, laadukkaaseen sekä luotettavaan tietoliikenneyhteyteen, kun sähköisten palvelujen määrä verkossa lisääntyy. Lisäksi monipaikkaisen asumisen ja alueen vetovoimaisuuden kannalta on tärkeää, että myös Etelä-Pohjanmaan valokuituverkon tilannetta saataisiin parannettua, kertoo hankkeen työntekijä, tietoverkkoasiantuntija Mikko Ojainväli.

Ojainväli aloitti työnsä toukokuussa Leader Liiverin, Leader Suupohjan sekä Isokyrön alueella. Hänellä on laaja tietämys ja yli 33 vuoden työkokemus tietoverkoista sekä vahvaa aluetuntemusta. Ojainväli kannustaa kaikkia valokuituverkosta kiinnostuneita olemaan rohkeasti yhteydessä.

- Tulossa on esimerkiksi infotilaisuuksia valokuituverkkoon liittyen. Nyt on oiva mahdollisuus saada neuvontaa ja tukea hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Vauhtia valokuituun -hankkeen toimialueena on koko Etelä-Pohjanmaa ja erityisesti ne alueet, joilla valokuituverkon kattavuus on huono. Tavoitteena on lisätä asukkaiden ja yrityksien tietoisuutta valokuituverkon eduista ja sen tuomista mahdollisuuksista.

- Tarkoituksena on myös kartoittaa ne alueet, joissa on edellytykset valokuituverkon rakentamiselle sekä edesauttaa valokuituverkkojen rakentamishankkeiden syntymistä ja niille sopivat rahoituksen löytymistä, Ojainväli summaa. 

Lisätietoja:

Mikko Ojainväli
Tietoverkkoasiantuntija
Vauhtia valokuituun -hanke, toteutusaika 05/2021–12/2022
Leader Liiveri, Leader Suupohja, Isokyrö
050 5530997, mikko.ojainvali@liiveri.net

0 kommenttia
04.06.2021

Emilia Aho on Liiverin kesätiedottaja

  • 0

Emilia Aho

Tänä vuonna kesä saapui yhdessä hujauksessa ja yhtä nopeasti koitti myös päivä, jolloin oli aika astella ensimmäistä kertaa uudelle kesätyöpaikalle.

Olen Emilia Aho ja aloitin kesätyöni Liiverissä toukokuun puolivälissä. Olen opiskellut neljä vuotta media-alaa ja siksi olenkin erittäin innoissani, että työtehtäväni liittyvät laajasti mediaan sekä tiedottamiseen. Jo ensimmäisten viikkojen aikana olen päässyt muu muassa valo- ja videokuvaamaan, editoimaan, haastattelemaan ihmisiä sekä käymään itselleni täysin uusissa paikoissa Seinäjoen seudulla. Päivät ovat olleet siis hyvin erilaisia ja se on minusta pelkästään hyvä juttu.

Alkujani olen lähtöisin Jalasjärveltä, mutta neljä vuotta sitten muutin Kauhajoelle, jossa opiskelin mediapalvelujen toteuttajaksi. Viime syksynä pakkasin tavarani suunnatakseni Turkuun, jossa minulla on parhaillaan käynnissä journalismin opinnot Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa. Voin sydämestäni siis sanoa, että media tuntuu itselleni täysin oikealta alalta.

Kesäksi palasin innoissani takaisin Etelä-Pohanmaalle ja totta puhuakseni pienessä mielessäni ei edes käynyt ajatus kaupunkiin jäämisestä. Luontoa rakastavana ihmisenä koen maaseudun itselleni tärkeäksi ja inspiroivaksi ympäristöksi. Etelä-Pohjanmaassa minua kiehtoo myös tietynlainen kiireettömyyden tunne ja täällä vallitseva yhteisöllisyys.

Kuluneiden kesien myötä olen työskennellyt niin kahviloissa, ruokakaupassa kuin kasvihuoneellakin. Vaikka kaikki edellä mainituista ovat olleet erittäin opettavaisia ja sitä myöden antoisia työpaikkoja, olen onnellinen, että saan tämän kesän työskennellä Liiverissä. Odotan jo innolla, mitä juuri alkanut kesä tuo tullessaan.

0 kommenttia
12.04.2021

Osallisuussuunnittelija Noora Riippi aktivoi nuoria

  • 0

Noora Riippi aktivoi nuoria

Osallistuvat nuoret -hankkeessa aloitti huhtikuussa osallisuussuunnittelijana FM Noora Riippi. Seinäjoella asuva Riippi on innoissaan uudesta roolistaan Liiverissä. Liiveri oli Riipille jo ennestään tuttu paikka, sillä hän on ollut yhdistyksessä kesätyöntekijänä kahtena vuonna.

-Jo silloin minussa heräsi innostus kehittämistyön monipuolisuuteen. Valmistuttuani yliopistosta olen vähän salaa haaveillut pääseväni vielä takaisin Liiveriin, Riippi kertoo.

Riippi on työskennellyt aikaisemmin muun muassa nuorisotiedottamisen ja hyvinvointiviestinnän parissa. Viime syksynä Riippi toimi Liiverin tiedottajana.

Liiverissä Riipin mielestä parasta on yhteistyö ja etenkin nuorten kanssa työskenteleminen. Osallisuusuunnittelijana Riippi tulee vahvistamaan ennen kaikkea nuorten äänen kuulumista.

-Liiverin nuorisojaosto on tärkeä ryhmä, sillä se kokoaa nuoria koko alueeltamme: Ilmajoelta, Jalasjärveltä ja Seinäjoelta. Nuorisojaoston avulla muun muassa nostetaan nuorten ääntä esiin päätöksenteossa, innostetaan ja autetaan verkostoitumisessa.

Riipin mielestä nuorten mielipiteiden tulisi kuulua kaikessa kehittämisessä ja päätöksenteossa.

-Nuoria kyllä kiinnostaa vaikuttaa, mutta heidän täytyy olla mukana kehittämistyössä, ei vain kommentoijina valmiille päätöksille. Olen vasta aloittamassa työtä nuorisojaoston kanssa ja jokaisen kokouksen jälkeen olen ollut valtavan inspiroitunut siitä, miten tarkkanäköisiä nuoret ovat.

Vaikuttamisen keinojen ja kanavien täytyy olla monipuolisia, jotta kaikkien äänet pääsevät kuuluviin.

-Kaikki nuoret eivät ole nuorisovaltuustossa tai oppilaskuntien hallituksissa, mutta silti jokaisen nuoren mielipidettä tarvitaan, Riippi summaa.

Riippi aloittaa työnsä nuorten parissa merkittävänä ajankohtana, sillä Liiverin nuorisojaosto täyttää syksyllä 10 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi nuorisojaoston tulevaisuutta suunnitellaan nyt erityisen innokkaasti.

-Nuorisojaoston jäsenillä on hyviä ideoita siitä, miten ja missä nuorisojaosto tulee näkymään jatkossa. En malta odottaa, mitä kaikkea pääsemme toteuttamaan yhdessä.

Myös kansainvälisyyden edistäminen on osallisuussuunnittelijan To do -listan kärjessä.

-Olemme mukana kansainvälisessä SaYouth-hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää nuorten osallistumista päätöksentekoon ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Jos nuorten vaikuttamisen keinot, kansainvälisyyden edistäminen tai muu yhteistyö kiinnostaa, voi minulle laittaa rohkeasti viestiä, Riippi kannustaa.

Osallistuvat nuoret -hankkeen toteutusaika: 1.3.2021–31.12.2022

0 kommenttia
16.02.2021

Nyt rahoitusta uusille hankkeille

  • 0

Telle Lemetyinen

Leaderissa on kyse yhteisöjen kehittämisajatusten kokeilemisesta käytännössä. Nyt siihen on taas mahdollisuus, kun yhteisöjen Leader-hankkeille myönnetään jälleen rahoitusta. Tukea on niin kehittämiseen kuin investointeihin.

Liiveristä tuetaan nyt kylien yhteistyön kehittämistä Ylistarossa ja tilitoimistojen osaamisen parantamista, Piirin alueen kehittämistä ja ruokatarinoiden uudistamista. Nuoria ja taitelijoita on palkattu avullamme yhteisöjen uudistajiksi. Onko koronan lisäämä etäily, kotoilu ja lähiliikunta herättäneet uusia kehittämistarpeita? Onko alueenne nuorilla idea, jonka voisi heti toteuttaa? 90 % Leader-tuki on erinomainen keino rahoittaa kehittämistarpeiden testaaminen.

Viime vuosina olette rakentaneet Liiverin tukemana esimerkiksi skeittipuiston, avantosaunan, melontakeskuksen ja yhteisötalon energiaremontin. Parasta aikaa on tekeillä koirapuisto, kivipolku ja suunnistuskartat. Kaikilla näillä investoinneilla on lisätty alueemme elinvoimaa ja viihtyvyyttä. Monenlaisia vapaa-ajan mahdollisuuksia alueeltamme kuitenkin vielä puuttuu ja montaa olemassa olevaa paikkaa, kuten kylätaloa, ei ehkä hyödynnetä sen täyteen potentiaaliin. Mitä uutta haluatte tehdä tai miten parannatte olemassa olevaa? Liiverin tuki investointihankkeille nostettiin 70 %. Näin yhteisöillä, joiden taloutta tai jaksamista korona on haastanut, on aiempaa paremmat mahdollisuudet investoida tulevaan.

Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan meiltä on helppo kysyä. Tartu siis puhelimeen tai laita sähköpostia, jos sinulla on idea oman asuinalueenne tai yhteisön kehittämiseen, niin keskustellaan lisää. Haku on jatkuva ja parhaat ideat rahoitetaan.

Soitellaan ja viestitellään,

Telle Liiveristä

0 kommenttia
14.12.2020

Nuorten ääni ja kansainvälisyys ovat tärkeitä Tarja Pienimäelle

  • 0

Tarja Pienimäki

Liiverin hallituksen puheenjohtaja Tarja Pienimäelle maaseudun ja oman alueen kehittäminen ovat sydämen asioita. Pienimäki työskentelee siviiliammatissaan yksityisenä konsulttina Develop Train Oy:ssa ja hän on toiminut Liiverin puheenjohtajana vuodesta 2018. Pian kolme vuotta sitten alkaneella puheenjohtajakaudella on saatu jo paljon aikaan.

- Toiminta on ollut nousukiitoista. Leader-toiminta on ollut alueella vaikuttavaa ja sen ansiosta olemme menestyneet myös hyvin jaettavan rahoituspotin lisäämisessä, Pienimäki summaa.

Kansainvälisen toiminnan edistämistä Pienimäki korostaa. Hän on työskennellyt itsekin Japanissa 1,5 vuotta vientipäällikkönä, ja tuo aika kasvatti sekä ammattitaitoa että toi perspektiiviä elämään yleisesti.

- Yksi tähtihetki Liiverin puheenjohtajana on ollut se, että onnistuimme käynnistämään kansainvälisen yhteistyön yrittäjävaihtojen merkeissä Ruotsiin, Pienimäki kertoo.

Yrittäjävaihtoon on lähtenyt pääasiassa yksinyrittäjiä, esimerkiksi luovilta aloilta ja hoiva-alalta. Kokemukset ovat tähän mennessä olleet hyviä.

Tällä hetkellä ajankohtaista on Liiverin uuden strategian suunnittelun käynnistyminen. Meneillään on ideoiden keräilyvaihe ja kehittämistarpeiden kartoittaminen.

- Olisi tärkeää, että mahdollisimman monet ihmiset kyliltä, yrityksistä ja yhdistyksistä toisivat ideansa esille, Pienimäki sanoo.

Pienimäki pitää tärkeänä sitä, että alueen kehittämisessä kuullaan kaikkia. Etenkin nuorten ääni pitää saada kuuluviin. Nuoriso Leader ja Liiverin nuorisojaosto ovat hyviä kanavia, jos haluaa päästä vaikuttamaan suoraan kotiseutunsa asioihin.

- Toivon nuorten osallistuvan aktiivisesti yhteisönsä kehittämiseen. Nuorten näkemysten perusteella kehitämme myös tulevaa strategiaa, Pienimäki kuvailee.

Pienimäki toivoo, että maaseudun yritykset ja yrittäjiksi aikovat kehittäisivät rohkeasti uusia, kaupallisesti hyödynnettäviä tuotteita ja ratkaisuja. Suuri haaste on se, miten maaseutu pystyy tarjoamaan mielenkiintoisia työpaikkoja monipuolisesti myös koulutetuille asiantuntijoille. Etätyön mahdollistaminen ja uusien innovaatioiden merkitys on siinäkin oleellista.

- Alueemme etuna on se, että täällä on tilaa ajatella.

0 kommenttia
28.10.2020

Karuselliviljely on uusi innovaatio

  • 0

 Hortimillin yrittäjä Arto KujanpääArto Kujanpään perustaman Hortimill Oy:n ideoima karuselliviljely on automaattinen järjestelmä, joka maksimoi viljelypinta-alan käytön tehokkuuden. Teknisen työn opettajana ja mansikanviljelijänä työskentelevää Kujanpäätä on ihmetyttänyt, kuinka maataloudessa eläintuotantoa kehitetään ja automatisoidaan vauhdilla, kun samalla kasvinviljelyssä kehitys junnaa paikoillaan ja tarvittavat taimet joudutaan tuomaan ulkomailta. Idea karuselliviljelystä on kypsynyt vuosia 

- Tämä ei ole mitään utopiaa. Tässä järjestelmässä on yhdistelty asioita niin, että saadaan viljelystä tehokkaampaa ja helpompaa, Kujanpää sanoo.

Kujanpää pitää tärkeänä suomalaisen ruoantuotannon omavaraisuutta. Karuselliviljely-innovaation hän uskoo muuttavan alaa niin, että taimiviljely mahdollistuu Suomessa entistä paremmin.

- Tällä hetkellä taimet ja työvoima joudutaan tuomaan ulkomailta ja taimikasvatus on Suomessa aivan lapsenkengissä, Kujanpää sanoo.

Karuselliviljelyjärjestelmällä on mahdollista kasvattaa virtuaalisesti etäyhteyksien päästä esimerkiksi maustekasveja, salaatteja ja taimituotantoa täysin luonnonmukaisesti.

- Koko karuselli saadaan suojattua verkolla, joten torjunta-aineita ei tarvita. Eli kaikki on täysin luomua, Kujanpää kertoo.

Poiminta on robotisoitu ja tuotto on moninkertaista verrattuna perinteiseen viljelyyn. Viljelykarusellissa sääolosuhteet eivät myöskään vaikuta satoon.

- Varsinkin Pohjoismaissa on oleellista, että pystytään torjumaan hallaa erinomaisesti, Kujanpää kertoo.

Tällä hetkellä osa koneiston osista joudutaan vielä tilaamaan Euroopasta. Kotimaisuus on kuitenkin Hortimill Oy:lle erittäin tärkeä arvo ja lopulta järjestelmästä pyritään tekemään lähes 100 % suomalainen.

Kujanpää on kiitollinen lähipiiristään, jossa riittää kaikenlaista asiantuntemusta, joka on auttanut viljelyjärjestelmän kehittämisessä. Oma jälkipolvikin opiskelee insinööreiksi.

- Luotan siihen, että jälkikasvu tuo tähän uusia mahdollisuuksia.

Alustavasti karuselliviljelyjärjestelmä on herättänyt paljon kiinnostusta ja ennakkotilauksiakin on tullut jo kymmeniä. 

- Järjestelmää esiteltäessä moni viljelijä on tullut sanomaan, kuinka on aina haaveillut tällaisesta, Kujanpää kertoo.

Tällä hetkellä järjestelmää kehitetään Ilmajoella ja se pyritään tuomaan markkinoille mahdollisimman pian.

Hortimill on saanut innovaation kehittämiseen Liiverin kokeilu- ja perustamistukea.

 

0 kommenttia
28.10.2020

Strategiapäivässä katsottiin tulevaisuuteen

  • 0

Liiverin strategiapäivän työskentelyä

- Strategiapäivässä suunniteltiin tulevaa kautta toiminnallisin menetelmin ja ideoita syntyi paljon, sanoo Liiverin toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki

Nuorten ja lapsiperheiden osallistuminen nostettiin esiin tärkeänä teemana. Alueelle kaivataan uudenlaista yhteisöllisyyttä, matkailualaa halutaan kehittää ja kulttuurin roolia hyvinvoinnin edistäjänä vahvistaa. Vallitseva yrittäjyysilmapiiri ruokkii uuden syntyä myös tulevaisuudessa.

- Maaseutuyritysten uudet innovaatiot voivat liittyä esimerkiksi kierto- ja biotalouteen, ilmaston muutoksen torjuntaan, logistiikkaan, kansainvälisyyteen sekä ruokatuotannon uusiin mahdollisuuksiin.

Onnistunut strategia vaatii aitoa yhteistä tekemistä. Sen vuoksi asukkaiden, yritysten ja eri organisaatioiden toivotaan osallistuvan suunnitteluun.

- Työ jatkuu vuoteen 2021 ja kaikki halukkaat pääsevät osallistumaan strategian tekoon. Jos on ideoita, kuinka aluetta voisi kehittää, voi Liiveriin olla myös suoraan yhteydessä, Koivumäki kertoo.

Päättyvän kauden tehdystä työstä voi oppia paljon. Liiverin strategia arvioitiin viimeisen seitsemän vuoden ajalta maan parhaaksi.

- Taso pidetään korkealla, mutta liikaa paineita ei pidä ottaa. Teemme uutta strategiaa innolla ja taidolla. Pyrkimyksenä on saada hyvä, alueen ihmisten näköinen strategia, jossa kuuluu paikallisten ihmisten ääni.

Uuden rahoituskauden suunnittelu ampaistiin käyntiin syyskuussa, kun Liiverin luottamushenkilöt ja työntekijät kokoontuivat strategiapäivään. Teatteri-ilmaisun ohjaaja Tanja Huuskosen työpajassa visioitiin tulevaisuutta vuoteen 2027 asti.

0 kommenttia
« Edelliset 10
Ota yhteyttä Tilaa uutiskirje