Ajankohtaista

12.04.2021

Osallisuussuunnittelija Noora Riippi aktivoi nuoria

  • 0

Noora Riippi aktivoi nuoria

Osallistuvat nuoret -hankkeessa aloitti huhtikuussa osallisuussuunnittelijana FM Noora Riippi. Seinäjoella asuva Riippi on innoissaan uudesta roolistaan Liiverissä. Liiveri oli Riipille jo ennestään tuttu paikka, sillä hän on ollut yhdistyksessä kesätyöntekijänä kahtena vuonna.

-Jo silloin minussa heräsi innostus kehittämistyön monipuolisuuteen. Valmistuttuani yliopistosta olen vähän salaa haaveillut pääseväni vielä takaisin Liiveriin, Riippi kertoo.

Riippi on työskennellyt aikaisemmin muun muassa nuorisotiedottamisen ja hyvinvointiviestinnän parissa. Viime syksynä Riippi toimi Liiverin tiedottajana.

Liiverissä Riipin mielestä parasta on yhteistyö ja etenkin nuorten kanssa työskenteleminen. Osallisuusuunnittelijana Riippi tulee vahvistamaan ennen kaikkea nuorten äänen kuulumista.

-Liiverin nuorisojaosto on tärkeä ryhmä, sillä se kokoaa nuoria koko alueeltamme: Ilmajoelta, Jalasjärveltä ja Seinäjoelta. Nuorisojaoston avulla muun muassa nostetaan nuorten ääntä esiin päätöksenteossa, innostetaan ja autetaan verkostoitumisessa.

Riipin mielestä nuorten mielipiteiden tulisi kuulua kaikessa kehittämisessä ja päätöksenteossa.

-Nuoria kyllä kiinnostaa vaikuttaa, mutta heidän täytyy olla mukana kehittämistyössä, ei vain kommentoijina valmiille päätöksille. Olen vasta aloittamassa työtä nuorisojaoston kanssa ja jokaisen kokouksen jälkeen olen ollut valtavan inspiroitunut siitä, miten tarkkanäköisiä nuoret ovat.

Vaikuttamisen keinojen ja kanavien täytyy olla monipuolisia, jotta kaikkien äänet pääsevät kuuluviin.

-Kaikki nuoret eivät ole nuorisovaltuustossa tai oppilaskuntien hallituksissa, mutta silti jokaisen nuoren mielipidettä tarvitaan, Riippi summaa.

Riippi aloittaa työnsä nuorten parissa merkittävänä ajankohtana, sillä Liiverin nuorisojaosto täyttää syksyllä 10 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi nuorisojaoston tulevaisuutta suunnitellaan nyt erityisen innokkaasti.

-Nuorisojaoston jäsenillä on hyviä ideoita siitä, miten ja missä nuorisojaosto tulee näkymään jatkossa. En malta odottaa, mitä kaikkea pääsemme toteuttamaan yhdessä.

Myös kansainvälisyyden edistäminen on osallisuussuunnittelijan To do -listan kärjessä.

-Olemme mukana kansainvälisessä SaYouth-hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää nuorten osallistumista päätöksentekoon ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Jos nuorten vaikuttamisen keinot, kansainvälisyyden edistäminen tai muu yhteistyö kiinnostaa, voi minulle laittaa rohkeasti viestiä, Riippi kannustaa.

Osallistuvat nuoret -hankkeen toteutusaika: 1.3.2021–31.12.2022

0 kommenttia
16.02.2021

Nyt rahoitusta uusille hankkeille

  • 0

Telle Lemetyinen

Leaderissa on kyse yhteisöjen kehittämisajatusten kokeilemisesta käytännössä. Nyt siihen on taas mahdollisuus, kun yhteisöjen Leader-hankkeille myönnetään jälleen rahoitusta. Tukea on niin kehittämiseen kuin investointeihin.

Liiveristä tuetaan nyt kylien yhteistyön kehittämistä Ylistarossa ja tilitoimistojen osaamisen parantamista, Piirin alueen kehittämistä ja ruokatarinoiden uudistamista. Nuoria ja taitelijoita on palkattu avullamme yhteisöjen uudistajiksi. Onko koronan lisäämä etäily, kotoilu ja lähiliikunta herättäneet uusia kehittämistarpeita? Onko alueenne nuorilla idea, jonka voisi heti toteuttaa? 90 % Leader-tuki on erinomainen keino rahoittaa kehittämistarpeiden testaaminen.

Viime vuosina olette rakentaneet Liiverin tukemana esimerkiksi skeittipuiston, avantosaunan, melontakeskuksen ja yhteisötalon energiaremontin. Parasta aikaa on tekeillä koirapuisto, kivipolku ja suunnistuskartat. Kaikilla näillä investoinneilla on lisätty alueemme elinvoimaa ja viihtyvyyttä. Monenlaisia vapaa-ajan mahdollisuuksia alueeltamme kuitenkin vielä puuttuu ja montaa olemassa olevaa paikkaa, kuten kylätaloa, ei ehkä hyödynnetä sen täyteen potentiaaliin. Mitä uutta haluatte tehdä tai miten parannatte olemassa olevaa? Liiverin tuki investointihankkeille nostettiin 70 %. Näin yhteisöillä, joiden taloutta tai jaksamista korona on haastanut, on aiempaa paremmat mahdollisuudet investoida tulevaan.

Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan meiltä on helppo kysyä. Tartu siis puhelimeen tai laita sähköpostia, jos sinulla on idea oman asuinalueenne tai yhteisön kehittämiseen, niin keskustellaan lisää. Haku on jatkuva ja parhaat ideat rahoitetaan.

Soitellaan ja viestitellään,

Telle Liiveristä

0 kommenttia
14.12.2020

Nuorten ääni ja kansainvälisyys ovat tärkeitä Tarja Pienimäelle

  • 0

Tarja Pienimäki

Liiverin hallituksen puheenjohtaja Tarja Pienimäelle maaseudun ja oman alueen kehittäminen ovat sydämen asioita. Pienimäki työskentelee siviiliammatissaan yksityisenä konsulttina Develop Train Oy:ssa ja hän on toiminut Liiverin puheenjohtajana vuodesta 2018. Pian kolme vuotta sitten alkaneella puheenjohtajakaudella on saatu jo paljon aikaan.

- Toiminta on ollut nousukiitoista. Leader-toiminta on ollut alueella vaikuttavaa ja sen ansiosta olemme menestyneet myös hyvin jaettavan rahoituspotin lisäämisessä, Pienimäki summaa.

Kansainvälisen toiminnan edistämistä Pienimäki korostaa. Hän on työskennellyt itsekin Japanissa 1,5 vuotta vientipäällikkönä, ja tuo aika kasvatti sekä ammattitaitoa että toi perspektiiviä elämään yleisesti.

- Yksi tähtihetki Liiverin puheenjohtajana on ollut se, että onnistuimme käynnistämään kansainvälisen yhteistyön yrittäjävaihtojen merkeissä Ruotsiin, Pienimäki kertoo.

Yrittäjävaihtoon on lähtenyt pääasiassa yksinyrittäjiä, esimerkiksi luovilta aloilta ja hoiva-alalta. Kokemukset ovat tähän mennessä olleet hyviä.

Tällä hetkellä ajankohtaista on Liiverin uuden strategian suunnittelun käynnistyminen. Meneillään on ideoiden keräilyvaihe ja kehittämistarpeiden kartoittaminen.

- Olisi tärkeää, että mahdollisimman monet ihmiset kyliltä, yrityksistä ja yhdistyksistä toisivat ideansa esille, Pienimäki sanoo.

Pienimäki pitää tärkeänä sitä, että alueen kehittämisessä kuullaan kaikkia. Etenkin nuorten ääni pitää saada kuuluviin. Nuoriso Leader ja Liiverin nuorisojaosto ovat hyviä kanavia, jos haluaa päästä vaikuttamaan suoraan kotiseutunsa asioihin.

- Toivon nuorten osallistuvan aktiivisesti yhteisönsä kehittämiseen. Nuorten näkemysten perusteella kehitämme myös tulevaa strategiaa, Pienimäki kuvailee.

Pienimäki toivoo, että maaseudun yritykset ja yrittäjiksi aikovat kehittäisivät rohkeasti uusia, kaupallisesti hyödynnettäviä tuotteita ja ratkaisuja. Suuri haaste on se, miten maaseutu pystyy tarjoamaan mielenkiintoisia työpaikkoja monipuolisesti myös koulutetuille asiantuntijoille. Etätyön mahdollistaminen ja uusien innovaatioiden merkitys on siinäkin oleellista.

- Alueemme etuna on se, että täällä on tilaa ajatella.

0 kommenttia
28.10.2020

Karuselliviljely on uusi innovaatio

  • 0

 Hortimillin yrittäjä Arto KujanpääArto Kujanpään perustaman Hortimill Oy:n ideoima karuselliviljely on automaattinen järjestelmä, joka maksimoi viljelypinta-alan käytön tehokkuuden. Teknisen työn opettajana ja mansikanviljelijänä työskentelevää Kujanpäätä on ihmetyttänyt, kuinka maataloudessa eläintuotantoa kehitetään ja automatisoidaan vauhdilla, kun samalla kasvinviljelyssä kehitys junnaa paikoillaan ja tarvittavat taimet joudutaan tuomaan ulkomailta. Idea karuselliviljelystä on kypsynyt vuosia 

- Tämä ei ole mitään utopiaa. Tässä järjestelmässä on yhdistelty asioita niin, että saadaan viljelystä tehokkaampaa ja helpompaa, Kujanpää sanoo.

Kujanpää pitää tärkeänä suomalaisen ruoantuotannon omavaraisuutta. Karuselliviljely-innovaation hän uskoo muuttavan alaa niin, että taimiviljely mahdollistuu Suomessa entistä paremmin.

- Tällä hetkellä taimet ja työvoima joudutaan tuomaan ulkomailta ja taimikasvatus on Suomessa aivan lapsenkengissä, Kujanpää sanoo.

Karuselliviljelyjärjestelmällä on mahdollista kasvattaa virtuaalisesti etäyhteyksien päästä esimerkiksi maustekasveja, salaatteja ja taimituotantoa täysin luonnonmukaisesti.

- Koko karuselli saadaan suojattua verkolla, joten torjunta-aineita ei tarvita. Eli kaikki on täysin luomua, Kujanpää kertoo.

Poiminta on robotisoitu ja tuotto on moninkertaista verrattuna perinteiseen viljelyyn. Viljelykarusellissa sääolosuhteet eivät myöskään vaikuta satoon.

- Varsinkin Pohjoismaissa on oleellista, että pystytään torjumaan hallaa erinomaisesti, Kujanpää kertoo.

Tällä hetkellä osa koneiston osista joudutaan vielä tilaamaan Euroopasta. Kotimaisuus on kuitenkin Hortimill Oy:lle erittäin tärkeä arvo ja lopulta järjestelmästä pyritään tekemään lähes 100 % suomalainen.

Kujanpää on kiitollinen lähipiiristään, jossa riittää kaikenlaista asiantuntemusta, joka on auttanut viljelyjärjestelmän kehittämisessä. Oma jälkipolvikin opiskelee insinööreiksi.

- Luotan siihen, että jälkikasvu tuo tähän uusia mahdollisuuksia.

Alustavasti karuselliviljelyjärjestelmä on herättänyt paljon kiinnostusta ja ennakkotilauksiakin on tullut jo kymmeniä. 

- Järjestelmää esiteltäessä moni viljelijä on tullut sanomaan, kuinka on aina haaveillut tällaisesta, Kujanpää kertoo.

Tällä hetkellä järjestelmää kehitetään Ilmajoella ja se pyritään tuomaan markkinoille mahdollisimman pian.

Hortimill on saanut innovaation kehittämiseen Liiverin kokeilu- ja perustamistukea.

 

0 kommenttia
28.10.2020

Strategiapäivässä katsottiin tulevaisuuteen

  • 0

Liiverin strategiapäivän työskentelyä

- Strategiapäivässä suunniteltiin tulevaa kautta toiminnallisin menetelmin ja ideoita syntyi paljon, sanoo Liiverin toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki

Nuorten ja lapsiperheiden osallistuminen nostettiin esiin tärkeänä teemana. Alueelle kaivataan uudenlaista yhteisöllisyyttä, matkailualaa halutaan kehittää ja kulttuurin roolia hyvinvoinnin edistäjänä vahvistaa. Vallitseva yrittäjyysilmapiiri ruokkii uuden syntyä myös tulevaisuudessa.

- Maaseutuyritysten uudet innovaatiot voivat liittyä esimerkiksi kierto- ja biotalouteen, ilmaston muutoksen torjuntaan, logistiikkaan, kansainvälisyyteen sekä ruokatuotannon uusiin mahdollisuuksiin.

Onnistunut strategia vaatii aitoa yhteistä tekemistä. Sen vuoksi asukkaiden, yritysten ja eri organisaatioiden toivotaan osallistuvan suunnitteluun.

- Työ jatkuu vuoteen 2021 ja kaikki halukkaat pääsevät osallistumaan strategian tekoon. Jos on ideoita, kuinka aluetta voisi kehittää, voi Liiveriin olla myös suoraan yhteydessä, Koivumäki kertoo.

Päättyvän kauden tehdystä työstä voi oppia paljon. Liiverin strategia arvioitiin viimeisen seitsemän vuoden ajalta maan parhaaksi.

- Taso pidetään korkealla, mutta liikaa paineita ei pidä ottaa. Teemme uutta strategiaa innolla ja taidolla. Pyrkimyksenä on saada hyvä, alueen ihmisten näköinen strategia, jossa kuuluu paikallisten ihmisten ääni.

Uuden rahoituskauden suunnittelu ampaistiin käyntiin syyskuussa, kun Liiverin luottamushenkilöt ja työntekijät kokoontuivat strategiapäivään. Teatteri-ilmaisun ohjaaja Tanja Huuskosen työpajassa visioitiin tulevaisuutta vuoteen 2027 asti.

0 kommenttia
27.10.2020

Kylän aikajana tekee kehittämistyötä näkyväksi

  • 0

 Könnin kylässä järjestetty muisteluilta

Viime helmikuussa Könnin kylätalolla järjestetyssä muistelutyöpajassa virisi vilkasta keskustelua, jota veti Paula Vannesluoma Liiveristä. Könnin kylästä työpajaan osallistuivat Kosti Ketelä, Juha Iso-Tuisku, Heikki Kivistö, Kaija Aspila-Renkola, Elvi Viita-aho ja Salomo Halkosaari.

Liiveri järjesti yhteistyössä Keskikylän, Kitinojan ja Könnin kylien kanssa muistelutyöpajat, joiden tarkoituksena oli kerätä tietoa kylän eri vaiheista viimeisen 20 vuoden ajalta. 

- Mukaan valikoitui kolme kylää, joista jokainen on valittu vuorollaan vuoden eteläpohjalaiseksi kyläksi, Liiverin kyläasiantuntija Irma Kortesuo kertoo.

Muistelutyöpaja on menetelmä, jossa kyläläiset itse muistelivat, mitä kylillä on tehty ja miten kylä on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.

- Kylillä tehdään paljon kökkätyötä ja ihmiset ovat aktiivisia. Muistelutyöpajoissa nousi esiin kylien tärkeitä etappeja ja kohokohtia viime vuosikymmeniltä, Kortesuo summaa.

Kerätyistä tiedoista koottiin kylän aikajana jokaiselta mukana olleelta kylältä. Keskikylän, Kitinojan ja Könnin kylän aikajanoissa nousee esille myös Leader-rahoituksen merkittävä rooli erilaisten uusien avausten rahoittajana.

- Liiveri on ollut tärkeässä roolissa lisäämässä kylien aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta, ja tätä on haluttu tuoda näkyväksi, Kortesuo sanoo.

Kylien aikajanat luovutetaan kehystettyinä jokaiselle mukana olleelle kylälle. Ne ovat nähtävissä myös Liiverin Facebookissa tämän syksyn aikana. Aikajanoista näkee konkreettisesti sen, minkälaisia vaiheita kylillä on ollut ja mitä on saavutettu tähän päivään mennessä.

- Toivottavasti aikajanat auttavat kylien historian muistamisessa ja tunnistamisessa entistä paremmin. Aikajanojen tarkoitus on myös innostaa jatkaaman tuloksekasta kehittämistyötä, Kortesuo sanoo.

Muistelutyöpajat olivat osa Liiverin Vaikuttavuutta ja viestintää -hanketta, jonka tarkoituksena oli tuoda esiin erilaisia tapoja arvioida vaikuttavuutta.

 

 

0 kommenttia
20.08.2020

Sähköavusteinen kolmipyörä laajentaa monen reviiriä

  • 0

Ella ja Kristiina Riskumäki ajavat kolmipyörällä

Jalasjärven Kehitysvammaisten Tuki ry sai viime maaliskuussa odotetun lähetyksen. Sähköavusteinen kolmipyörä oli arvokas hankinta, mutta erittäin tarpeellinen ja hyödyttää monia. Yhdistys oli varautunut usean vuoden projektiin, mutta Liiverin rahoitus mahdollisti hankinnan nopeammassa aikataulussa. Ella ja Kristiina Riskumäki ovat jo päässet nauttimaan pyöräretkistä sähköavusteisella kolmipyörällä.

-Iso kiitos kaikille, jotka ovat auttaneet meitä tässä hankinnassa, yhdistyksen rahastonhoitaja Kristiina Riskumäki kiittää.

Puolet pyörästä maksettiin tukena, mutta sen lisäksi rahaa on kerätty esimerkiksi muotinäytöksellä. Intoa ja kökkähenkeä riitti, sillä pyörää on kaivattu paikkakunnalle jo pitkään. Tähän asti vastaavanlaista pyörää on vuokrattu Tampereelta ja kuljetukset on jouduttu hoitamaan edestakaisin itse.

-Pyörä on tarkoitettu ensisijaisesti kehitysvammaisille ja erityisliikkujille. Toiveena on, että mahdollisimman moni pääsisi pyöräilystä nauttimaan. Monet pyörää kokeilleet ovatkin jo kyselleet uuden varauksen perään, Riskumäki kertoo.

Pyörä on tukeva, mutta ohjaus vaatii hiukan opettelua.

-Kun vauhtiin pääsee, niin kyllä pyörä kulkee kovaa, Riskumäki hymyilee.

 Myös  Kristiina Riskumäen tytär, 18-vuotias Ella on nauttinut pyöräretkistä useimmiten isänsä kanssa.

-Pisin retki on ollut Koskuelle ja matka oli 25 km suunta. Reviirit laajentuvat pyörän ansiosta monella, Riskumäki kertoo.

Sähköavusteinen kolmipyörä on tarkoitettu erityisliikkujille

Tulevaisuuden suunnitelmissa on tehdä myös lisävarusteiden hankintoja. Ainakin ajohanskat, erityisohjaustanko sekä poljinkaukalot ja säärituet ovat ostoslistalla.

-Tämä mahdollistaisi pyörän käytön myös henkilöille, joiden on hankala joko tarttua käsillä tai polkea näillä polkimilla.

Pyörää on voinut varata heinäkuusta alkaen. Toimintaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin, ja tästä syystä pyörää lainataan kerrallaan viikoksi, ei lyhyemmäksi ajaksi. Pyörän varaus tapahtuu Jalasjärven Kehitysvammaisten Tuki ry:n kautta. Varauskalenterin sen salliessa, myös muut kuin erityisliikkujat voivat tiedustella pyörää.

0 kommenttia
20.08.2020

Peuralan kuvataulureitti tuo paikallistuntemusta historian nälkäisille

  • 0

Heikki Koskimies esittelee Peuralan historiataulua

Kun Ilmajoen kunta täytti 150 vuotta, syntyi Peuralan kyläseurassa idea kylän historiaa avaavasta kuvataulureitistä. Historiataulureittiin haettiin Leader-hankerahoitusta ja hanke valmistui kesällä 2019. Peuralan kyläseuran puheenjohtaja Heikki Koskimies iloitsee, että tukea on mahdollista saada myös kehittämishankkeen toteuttamiseen.

Peuralan historiataulureitti koostuu 15 kuvataulusta, jotka on sijoiteltu taulujen aiheiden kannalta oleellisille tapahtumapaikoille.

-Taulut avaavat paikallista lähihistoriaa ja tuovat nostalgiaa, Peuralan kyläseuran puheenjohtaja Heikki Koskimies sanoo.

Tauluihin valikoitui keskenään erilaisia kohteita eri vuosikymmeniltä. Kiinnostavia poimintoja ovat esimerkiksi 1930–1960-luvuilla toiminut Antilan kutomo ja Alceniuksen mamsellit, joka oli 1800-luvun lopun tärkeä ilmajokelainen kotiteollisuuden toimija.

-Haapolahden vuosina 1940–1950 toiminut kukkaruukkutehdas ja siitä löydetyt hyvät kuvat olivat myös mielenkiintoisia.

Palautetta historiataulureitistä Koskimies on saanut kylän raitilla ihmisiä tavatessaan. Palautteissa on kuulunut se, kuinka on ollut mukava huomata, että pienellä maalaiskylälläkin on yllättävän paljon paikkoja, joista on kerrottavana mielenkiintoisia tarinoita.

-Samalla olen saanut kuulla lisää tietoa ja tarinoita historiataulujen takaa, Koskimies sanoo.

Kuvataulureitin mallia voi kopioida

Hankkeen toteuttaminen oli monivaiheinen prosessi, sillä alkuinnostuksesta ja aktiivisesta toimintaryhmästä huolimatta historiataulujen toteuttaminen osoittautui yllättävän haastavaksi. Historialähteisiin paneutuminen, haastattelut ja kirjoittamistyö vaativat paljon aikaa ja keskittymistä.

-Laiturin pystyttämiseen on helppo saada kökkäväkeä, jos verrataan tähän hankkeeseen, Koskimies sanoo.

Nyt kun hanke on valmistunut ja historiataulut ovat paikoillaan, on sama konsepti halutessaan helppo kopioida. Koskimiehen mukaan vinkkejä kannattaa hakea jo toteutetuista hankkeista, jos tällaiseen ryhtyy.

-Hyvä, että on mahdollisuus hakea tukea tällaisten hankkeiden toteuttamiseen!

Kyläseuran puheenjohtajan oma henkilökohtainen suosikki on ”kylän vesihuolto” -taulu, koska sen sisältö kiinnostaa ja yllätti. Taulut odottavat paikoillaan ohikulkijoita ja kuka tahansa niistä kiinnostunut voi käydä itsenäisesti lukemassa tarinoita.

- Historiataulut ovat kiinnostaneet erityisesti pyöräilijöitä ja lenkin lomassa voi käydä lukemassa kiinnostavaa lähihistoriaa valitsemistaan historiatauluista, Koskimies sanoo.

0 kommenttia
15.06.2020

Kyläretkelle Ylistaroon? - AsKyn Johannat vinkkaavat parhaat kesälomakohteet läheltä

  • 0

Lyhyelläkin päiväretkellä voi päästä arjesta irti ja nauttia lomatunnelmasta. Ylistaron Asemanseudun Kehittämisyhdistys AsKy ry:n ”Johannat”, Johanna Koivusalo ja Johanna Punkari vinkkaavat lähialueensa mielenkiintoisimmat kesäkohteet, joissa voi nauttia päivästä ilman ruuhkia ja kiirettä.

Tänä kesänä Ylistaron Asemanseudun Kehittämisyhdistys AsKy ry toteuttaa Asemazing Race -kilpailun. Asemazing Racessa kuljetaan pyörällä tai kävellen etsien karttaan merkittyjä pisteitä Asemanseudun alueelta.

- Tavoitteena oli keksiä jotain uutta kiinnostavaa tekemistä, jottei ole pakko lähteä ryysiksiin. Kilpailuun saa osallistua kuka vain, kertoo kyläaktiivi Johanna Punkari.

Pisteillä kilpailijat saavat paikallista historiatietoa QR-koodien avulla. Kaikkien rastien kiertäneiden kesken arvotaan Jopo ja kypärä.

- Kilpailussa yhdistyy historia, lähikohteet ja liikkumisen ilo, Johanna Koivusalo sanoo.

Kilpailu on käynnissä koko kesän 2020, syyskuun loppuun saakka. Osallistua saa kuka tahansa.

kuvaus

Leppoista rantapäivää voi viettää Ylistaron ja Ilmajoen rajalla sijaitsevalla Pietaruksen virkistysalueella. Paikka on kesäparatiisi pienoiskoossa. Pietaruksen uimamontun kirkas vesi, laituri, sauna, beach volley -kenttä ja nuotiopaikka ovat kaikkien käytettävissä.

- Saunaa saa käyttää kuka vain vapaaehtoisen vuosimaksun maksava, kunhan pitää paikat siistinä ja tuo mukanaan omat klapit, Punkari kertoo.

Aidosta pohjalaisesta paikallishistoriasta kiinnostuneille Johannat suosittelevat Ritarin kotimuseota, joka on 1980-luvun alussa perustettu yksityinen museo Ylistarossa. Jokaisessa rakennuksessa on runsaasti maatalouteen ja taloudenpitoon liittyviä esineitä. Rakennuksiin kuuluvat kaksi viljamakasiinia, Haapojan aitta, kirkkotalli, kalustomakasiini, paja, kärryliiveri, talli ja peräkamari. Museo on avoinna sopimuksesta.

Ylistaron Asemanseudun koulun vuonna 2017 valmistunut liikuntahalli palvelee myös kesäaikaan. Liikuntahallin rahoituksesta 75% tapahtui Elyn kautta maaseuturahastosta, loput tehtiin talkootyönä.

- Haluan opettaa lapsilleni, että yhteisen hyvän eteen kannattaa tehdä töitä, Koivusalo kertoo.

Talkootyötä tehtiin yhteensä huikeat 5721 henkilötyötuntia ja 933 konetyötuntia. Hallin lopullinen kustannus kökkä mukaan lukien on 594 273 euroa. Hallia saa vuokrata esimerkiksi omaa kuntoilua, temppuilua tai lasten synttäreitä varten. Liikuntahallilla toimii myös kuntosali.

- Hallia voi kysyä ja varata lyhyemmälläkin varoitusajalla vaikka sadepäivän sattuessa, Koivusalo sanoo.

0 kommenttia
22.04.2020

”Näinä päivinä ei voi rönsyillä” – Yrityksen hallituksen rooli korostuu muutostilanteessa

  • 0

Ulkopuoliset hallituksen jäsenet ovat hyvä tapa valjastaa asiantuntemusta yrittäjän avuksi. Silti mahdollisuutta hyödynnetään vain 14 prosentissa pk-yrityksistä. Viimeisen kahden vuoden aikana Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari on kuitenkin onnistunut aktivoimaan hallitustyöskentelyä jo 20 paikallisessa yrityksessä. Muun muassa KasvuOpen-kilpailussa voiton napannut Ilmajoen Teräsputkikaluste vannoo nyt Advisory Boardin nimiin. Myyntijohtaja Jussi Eväsojan mukaan uudistamiseen kannatti lähteä monestakin syystä.

- Tärkeimpänä pidän sitä, että omille ajatuksille saa vastakaikua. Vaikka sitä kuvittelee tuntevansa liiketoiminnan parhaiten, ulkopuolisten kanssa pallotellessa ajatukset kummasti jalostuvat, Eväsoja kiittelee.

Perheyritys otti puoli vuotta sitten kaksi asiatuntijaa Advisory Boardin jäseniksi. Eväsojan mukaan se on aktivoinut merkittävästi yrityksen kehittämistyötä sekä selkiyttänyt toimintaa.  

- Meidän toinen sparrauspäivä osui myös kullanarvoiseen aikaan maaliskuun alkuun. Pääsimme heti peilaamaan koronakriisin aiheuttamaa tilannetta ja sen riskejä. Näinä päivinä ei voi rönsyillä. Fokus pitää olla, ja asiantuntijat auttoivat siinä, hän painottaa.

Apuväline täsmäosaamisen hankintaan

Advisory Boardin perustaminen sai alkusysäyksen, kun Kauppakamarin projektipäällikkö Matti Sepponen otti yritykseen yhteyttä ja esitteli ideaa hallitustyöskentelyn aktivoimisesta. Eväsoja innostui heti ja lähtöanalyysi tehtiin haastattelemalla. Näin kirkastui, millaista osaamista yritykseen tarvitaan. Lopulta sopivat ammattilaiset löytyivät yrityksen oman verkoston kautta.

- Nyt vientipuolelle vankkaa osaamista tuo Juha Lahtinen, joka on työskennellyt niin Viexpon kuin Teräsputkikalusteen kilpailijan leivissä. Bisnesenkeli ja yritysten kehittäjä Ilkka Sillanpää on puolestaan tuttu mies opiskeluajoilta, Eväsoja selvittää.  

Hyvät kokemukset saavat Eväsojan suosittelemaan hallitustyöskentelyn tehostamista myös muille yrityksille. Ammattitaidon lisäksi kehittyvät verkostot, joiden merkitystä ei voi liikaa korostaa tämän päivän yritysmaailmassa. Asiantuntijan valinnassa hän kehottaa kiinnittämään huomiota henkilökemiaan.     

- Ei tarvitse etsiä itsensä peilikuvaa, mutta keskusteluyhteyden on oltava hyvä, hän vinkkaa.  

Ajankohtaistuu muutostilanteissa

Ilmajoen Teräsputkikalusteen lisäksi osaamisen hankinta on koettu hyödylliseksi myös muissa Hallitukset töihin -hankkeen myötä aktivoituneissa yrityksissä. Projektipäällikkö Matti Sepposen mukaan hallitusta kannattaa vahvistaa erityisesti muutostilanteissa sekä puntaroitaessa strategisia päätöksiä.

- Esimerkiksi omistajan- tai sukupolvenvaihdoksen yhteydessä ulkopuolinen apu jäntevöittää päätöksentekoa. Kun asioita mietitään yrityksen etu edellä, siitä hyötyvät sekä luopuja että jatkaja, hän summaa.  

Sopivia henkilöitä voi lähteä hakemaan esimerkiksi Hallituspartnerit ry:n kautta. Listoille otetaan vain ammattilaisia, joiden teoriatausta on kunnossa ja hallitustyöstä riittävästi kokemusta.  

-  Tähän mennessä jokaiseen yritykseen on löytynyt sitä kautta tulijoita. Tilanne muistuttaa kuitenkin rekrytointia ja päätösvalta valinnasta on yrityksellä, Sepponen opastaa.

Pilottihanke monistukseen

Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarin tuloksekas työ on herättänyt laajaa valtakunnallista kiinnostusta. Hanke voitti Suomen Nuorkauppakamarin järjestämän Tuottava Idea -kilpailun Yhteiskuntasarjan. Kiitosta on tullut siitä, että hallitusten ammattitaidon kasvattamisen lisäksi Sepponen on onnistunut laittamaan liikkeelle useampia yritysten yhteistyöprojekteja.

Seuraavaksi Liiverin ja Leader Suupohjan rahoittamaa pilottihanketta lähdetään monistamaan koko maakuntaan sekä Keski-Pohjanmaalle ja Kalajokilaaksoon. Myös kauppakamarit Satakunnassa ja Hämeessä ovat benchmarkanneet mallia.

- Monessa hallituksessa mietitään nyt tulevaisuutta ja strategioita. Koronakriisi ajaa kaiken ohi, mutta kun päästään taas tekemään pidemmän aikavälin linjauksia, suosittelen kaikkia omistajia asettamaan oman tavoitetilan, ja sen jälkeen hankkimaan ammattitaitoisen hallituksen miettimään, miten tavoitteisiin päästään, Sepponen kannustaa. 

Kauppakamarin pilottihanketta rahoittivat Liiverin ja Leader Suupohjan lisäksi Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät sekä Hallituspartnerit Pohjanmaa ry. Hanke voitti Suomen Nuorkauppakamarin järjestämän Tuottava Idea -kilpailun Yhteiskuntasarjan.    

0 kommenttia
« Edelliset 10
Ota yhteyttä Tilaa uutiskirje