Ajankohtaista

04.06.2021

Vauhtia valokuituun? – Mikko sparraa!

  • 0

 Mikko Ojainväli

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien tavoitteena on saada valokuitu mahdollisimman monen eteläpohjalaisen yrityksen ja asukkaan saataville. Vuoden 2019 lopussa Etelä-Pohjanmaalla oli kiinteän laajakaistan (nopeus 100 Mbit/s) piirissä 40% alueen talouksista, kun koko Suomen osalta luku oli 64%.

- Kotitalouksilla ja yrityksillä on tarvetta nopeaan, laadukkaaseen sekä luotettavaan tietoliikenneyhteyteen, kun sähköisten palvelujen määrä verkossa lisääntyy. Lisäksi monipaikkaisen asumisen ja alueen vetovoimaisuuden kannalta on tärkeää, että myös Etelä-Pohjanmaan valokuituverkon tilannetta saataisiin parannettua, kertoo hankkeen työntekijä, tietoverkkoasiantuntija Mikko Ojainväli.

Ojainväli aloitti työnsä toukokuussa Leader Liiverin, Leader Suupohjan sekä Isokyrön alueella. Hänellä on laaja tietämys ja yli 33 vuoden työkokemus tietoverkoista sekä vahvaa aluetuntemusta. Ojainväli kannustaa kaikkia valokuituverkosta kiinnostuneita olemaan rohkeasti yhteydessä.

- Tulossa on esimerkiksi infotilaisuuksia valokuituverkkoon liittyen. Nyt on oiva mahdollisuus saada neuvontaa ja tukea hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Vauhtia valokuituun -hankkeen toimialueena on koko Etelä-Pohjanmaa ja erityisesti ne alueet, joilla valokuituverkon kattavuus on huono. Tavoitteena on lisätä asukkaiden ja yrityksien tietoisuutta valokuituverkon eduista ja sen tuomista mahdollisuuksista.

- Tarkoituksena on myös kartoittaa ne alueet, joissa on edellytykset valokuituverkon rakentamiselle sekä edesauttaa valokuituverkkojen rakentamishankkeiden syntymistä ja niille sopivat rahoituksen löytymistä, Ojainväli summaa. 

Lisätietoja:

Mikko Ojainväli
Tietoverkkoasiantuntija
Vauhtia valokuituun -hanke, toteutusaika 05/2021–12/2022
Leader Liiveri, Leader Suupohja, Isokyrö
050 5530997, mikko.ojainvali@liiveri.net

0 kommenttia
04.06.2021

Emilia Aho on Liiverin kesätiedottaja

  • 0

Emilia Aho

Tänä vuonna kesä saapui yhdessä hujauksessa ja yhtä nopeasti koitti myös päivä, jolloin oli aika astella ensimmäistä kertaa uudelle kesätyöpaikalle.

Olen Emilia Aho ja aloitin kesätyöni Liiverissä toukokuun puolivälissä. Olen opiskellut neljä vuotta media-alaa ja siksi olenkin erittäin innoissani, että työtehtäväni liittyvät laajasti mediaan sekä tiedottamiseen. Jo ensimmäisten viikkojen aikana olen päässyt muu muassa valo- ja videokuvaamaan, editoimaan, haastattelemaan ihmisiä sekä käymään itselleni täysin uusissa paikoissa Seinäjoen seudulla. Päivät ovat olleet siis hyvin erilaisia ja se on minusta pelkästään hyvä juttu.

Alkujani olen lähtöisin Jalasjärveltä, mutta neljä vuotta sitten muutin Kauhajoelle, jossa opiskelin mediapalvelujen toteuttajaksi. Viime syksynä pakkasin tavarani suunnatakseni Turkuun, jossa minulla on parhaillaan käynnissä journalismin opinnot Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa. Voin sydämestäni siis sanoa, että media tuntuu itselleni täysin oikealta alalta.

Kesäksi palasin innoissani takaisin Etelä-Pohanmaalle ja totta puhuakseni pienessä mielessäni ei edes käynyt ajatus kaupunkiin jäämisestä. Luontoa rakastavana ihmisenä koen maaseudun itselleni tärkeäksi ja inspiroivaksi ympäristöksi. Etelä-Pohjanmaassa minua kiehtoo myös tietynlainen kiireettömyyden tunne ja täällä vallitseva yhteisöllisyys.

Kuluneiden kesien myötä olen työskennellyt niin kahviloissa, ruokakaupassa kuin kasvihuoneellakin. Vaikka kaikki edellä mainituista ovat olleet erittäin opettavaisia ja sitä myöden antoisia työpaikkoja, olen onnellinen, että saan tämän kesän työskennellä Liiverissä. Odotan jo innolla, mitä juuri alkanut kesä tuo tullessaan.

0 kommenttia
12.04.2021

Osallisuussuunnittelija Noora Riippi aktivoi nuoria

  • 0

Noora Riippi aktivoi nuoria

Osallistuvat nuoret -hankkeessa aloitti huhtikuussa osallisuussuunnittelijana FM Noora Riippi. Seinäjoella asuva Riippi on innoissaan uudesta roolistaan Liiverissä. Liiveri oli Riipille jo ennestään tuttu paikka, sillä hän on ollut yhdistyksessä kesätyöntekijänä kahtena vuonna.

-Jo silloin minussa heräsi innostus kehittämistyön monipuolisuuteen. Valmistuttuani yliopistosta olen vähän salaa haaveillut pääseväni vielä takaisin Liiveriin, Riippi kertoo.

Riippi on työskennellyt aikaisemmin muun muassa nuorisotiedottamisen ja hyvinvointiviestinnän parissa. Viime syksynä Riippi toimi Liiverin tiedottajana.

Liiverissä Riipin mielestä parasta on yhteistyö ja etenkin nuorten kanssa työskenteleminen. Osallisuusuunnittelijana Riippi tulee vahvistamaan ennen kaikkea nuorten äänen kuulumista.

-Liiverin nuorisojaosto on tärkeä ryhmä, sillä se kokoaa nuoria koko alueeltamme: Ilmajoelta, Jalasjärveltä ja Seinäjoelta. Nuorisojaoston avulla muun muassa nostetaan nuorten ääntä esiin päätöksenteossa, innostetaan ja autetaan verkostoitumisessa.

Riipin mielestä nuorten mielipiteiden tulisi kuulua kaikessa kehittämisessä ja päätöksenteossa.

-Nuoria kyllä kiinnostaa vaikuttaa, mutta heidän täytyy olla mukana kehittämistyössä, ei vain kommentoijina valmiille päätöksille. Olen vasta aloittamassa työtä nuorisojaoston kanssa ja jokaisen kokouksen jälkeen olen ollut valtavan inspiroitunut siitä, miten tarkkanäköisiä nuoret ovat.

Vaikuttamisen keinojen ja kanavien täytyy olla monipuolisia, jotta kaikkien äänet pääsevät kuuluviin.

-Kaikki nuoret eivät ole nuorisovaltuustossa tai oppilaskuntien hallituksissa, mutta silti jokaisen nuoren mielipidettä tarvitaan, Riippi summaa.

Riippi aloittaa työnsä nuorten parissa merkittävänä ajankohtana, sillä Liiverin nuorisojaosto täyttää syksyllä 10 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi nuorisojaoston tulevaisuutta suunnitellaan nyt erityisen innokkaasti.

-Nuorisojaoston jäsenillä on hyviä ideoita siitä, miten ja missä nuorisojaosto tulee näkymään jatkossa. En malta odottaa, mitä kaikkea pääsemme toteuttamaan yhdessä.

Myös kansainvälisyyden edistäminen on osallisuussuunnittelijan To do -listan kärjessä.

-Olemme mukana kansainvälisessä SaYouth-hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää nuorten osallistumista päätöksentekoon ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Jos nuorten vaikuttamisen keinot, kansainvälisyyden edistäminen tai muu yhteistyö kiinnostaa, voi minulle laittaa rohkeasti viestiä, Riippi kannustaa.

Osallistuvat nuoret -hankkeen toteutusaika: 1.3.2021–31.12.2022

0 kommenttia
16.02.2021

Nyt rahoitusta uusille hankkeille

  • 0

Telle Lemetyinen

Leaderissa on kyse yhteisöjen kehittämisajatusten kokeilemisesta käytännössä. Nyt siihen on taas mahdollisuus, kun yhteisöjen Leader-hankkeille myönnetään jälleen rahoitusta. Tukea on niin kehittämiseen kuin investointeihin.

Liiveristä tuetaan nyt kylien yhteistyön kehittämistä Ylistarossa ja tilitoimistojen osaamisen parantamista, Piirin alueen kehittämistä ja ruokatarinoiden uudistamista. Nuoria ja taitelijoita on palkattu avullamme yhteisöjen uudistajiksi. Onko koronan lisäämä etäily, kotoilu ja lähiliikunta herättäneet uusia kehittämistarpeita? Onko alueenne nuorilla idea, jonka voisi heti toteuttaa? 90 % Leader-tuki on erinomainen keino rahoittaa kehittämistarpeiden testaaminen.

Viime vuosina olette rakentaneet Liiverin tukemana esimerkiksi skeittipuiston, avantosaunan, melontakeskuksen ja yhteisötalon energiaremontin. Parasta aikaa on tekeillä koirapuisto, kivipolku ja suunnistuskartat. Kaikilla näillä investoinneilla on lisätty alueemme elinvoimaa ja viihtyvyyttä. Monenlaisia vapaa-ajan mahdollisuuksia alueeltamme kuitenkin vielä puuttuu ja montaa olemassa olevaa paikkaa, kuten kylätaloa, ei ehkä hyödynnetä sen täyteen potentiaaliin. Mitä uutta haluatte tehdä tai miten parannatte olemassa olevaa? Liiverin tuki investointihankkeille nostettiin 70 %. Näin yhteisöillä, joiden taloutta tai jaksamista korona on haastanut, on aiempaa paremmat mahdollisuudet investoida tulevaan.

Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan meiltä on helppo kysyä. Tartu siis puhelimeen tai laita sähköpostia, jos sinulla on idea oman asuinalueenne tai yhteisön kehittämiseen, niin keskustellaan lisää. Haku on jatkuva ja parhaat ideat rahoitetaan.

Soitellaan ja viestitellään,

Telle Liiveristä

0 kommenttia
14.12.2020

Nuorten ääni ja kansainvälisyys ovat tärkeitä Tarja Pienimäelle

  • 0

Tarja Pienimäki

Liiverin hallituksen puheenjohtaja Tarja Pienimäelle maaseudun ja oman alueen kehittäminen ovat sydämen asioita. Pienimäki työskentelee siviiliammatissaan yksityisenä konsulttina Develop Train Oy:ssa ja hän on toiminut Liiverin puheenjohtajana vuodesta 2018. Pian kolme vuotta sitten alkaneella puheenjohtajakaudella on saatu jo paljon aikaan.

- Toiminta on ollut nousukiitoista. Leader-toiminta on ollut alueella vaikuttavaa ja sen ansiosta olemme menestyneet myös hyvin jaettavan rahoituspotin lisäämisessä, Pienimäki summaa.

Kansainvälisen toiminnan edistämistä Pienimäki korostaa. Hän on työskennellyt itsekin Japanissa 1,5 vuotta vientipäällikkönä, ja tuo aika kasvatti sekä ammattitaitoa että toi perspektiiviä elämään yleisesti.

- Yksi tähtihetki Liiverin puheenjohtajana on ollut se, että onnistuimme käynnistämään kansainvälisen yhteistyön yrittäjävaihtojen merkeissä Ruotsiin, Pienimäki kertoo.

Yrittäjävaihtoon on lähtenyt pääasiassa yksinyrittäjiä, esimerkiksi luovilta aloilta ja hoiva-alalta. Kokemukset ovat tähän mennessä olleet hyviä.

Tällä hetkellä ajankohtaista on Liiverin uuden strategian suunnittelun käynnistyminen. Meneillään on ideoiden keräilyvaihe ja kehittämistarpeiden kartoittaminen.

- Olisi tärkeää, että mahdollisimman monet ihmiset kyliltä, yrityksistä ja yhdistyksistä toisivat ideansa esille, Pienimäki sanoo.

Pienimäki pitää tärkeänä sitä, että alueen kehittämisessä kuullaan kaikkia. Etenkin nuorten ääni pitää saada kuuluviin. Nuoriso Leader ja Liiverin nuorisojaosto ovat hyviä kanavia, jos haluaa päästä vaikuttamaan suoraan kotiseutunsa asioihin.

- Toivon nuorten osallistuvan aktiivisesti yhteisönsä kehittämiseen. Nuorten näkemysten perusteella kehitämme myös tulevaa strategiaa, Pienimäki kuvailee.

Pienimäki toivoo, että maaseudun yritykset ja yrittäjiksi aikovat kehittäisivät rohkeasti uusia, kaupallisesti hyödynnettäviä tuotteita ja ratkaisuja. Suuri haaste on se, miten maaseutu pystyy tarjoamaan mielenkiintoisia työpaikkoja monipuolisesti myös koulutetuille asiantuntijoille. Etätyön mahdollistaminen ja uusien innovaatioiden merkitys on siinäkin oleellista.

- Alueemme etuna on se, että täällä on tilaa ajatella.

0 kommenttia
28.10.2020

Karuselliviljely on uusi innovaatio

  • 0

 Hortimillin yrittäjä Arto KujanpääArto Kujanpään perustaman Hortimill Oy:n ideoima karuselliviljely on automaattinen järjestelmä, joka maksimoi viljelypinta-alan käytön tehokkuuden. Teknisen työn opettajana ja mansikanviljelijänä työskentelevää Kujanpäätä on ihmetyttänyt, kuinka maataloudessa eläintuotantoa kehitetään ja automatisoidaan vauhdilla, kun samalla kasvinviljelyssä kehitys junnaa paikoillaan ja tarvittavat taimet joudutaan tuomaan ulkomailta. Idea karuselliviljelystä on kypsynyt vuosia 

- Tämä ei ole mitään utopiaa. Tässä järjestelmässä on yhdistelty asioita niin, että saadaan viljelystä tehokkaampaa ja helpompaa, Kujanpää sanoo.

Kujanpää pitää tärkeänä suomalaisen ruoantuotannon omavaraisuutta. Karuselliviljely-innovaation hän uskoo muuttavan alaa niin, että taimiviljely mahdollistuu Suomessa entistä paremmin.

- Tällä hetkellä taimet ja työvoima joudutaan tuomaan ulkomailta ja taimikasvatus on Suomessa aivan lapsenkengissä, Kujanpää sanoo.

Karuselliviljelyjärjestelmällä on mahdollista kasvattaa virtuaalisesti etäyhteyksien päästä esimerkiksi maustekasveja, salaatteja ja taimituotantoa täysin luonnonmukaisesti.

- Koko karuselli saadaan suojattua verkolla, joten torjunta-aineita ei tarvita. Eli kaikki on täysin luomua, Kujanpää kertoo.

Poiminta on robotisoitu ja tuotto on moninkertaista verrattuna perinteiseen viljelyyn. Viljelykarusellissa sääolosuhteet eivät myöskään vaikuta satoon.

- Varsinkin Pohjoismaissa on oleellista, että pystytään torjumaan hallaa erinomaisesti, Kujanpää kertoo.

Tällä hetkellä osa koneiston osista joudutaan vielä tilaamaan Euroopasta. Kotimaisuus on kuitenkin Hortimill Oy:lle erittäin tärkeä arvo ja lopulta järjestelmästä pyritään tekemään lähes 100 % suomalainen.

Kujanpää on kiitollinen lähipiiristään, jossa riittää kaikenlaista asiantuntemusta, joka on auttanut viljelyjärjestelmän kehittämisessä. Oma jälkipolvikin opiskelee insinööreiksi.

- Luotan siihen, että jälkikasvu tuo tähän uusia mahdollisuuksia.

Alustavasti karuselliviljelyjärjestelmä on herättänyt paljon kiinnostusta ja ennakkotilauksiakin on tullut jo kymmeniä. 

- Järjestelmää esiteltäessä moni viljelijä on tullut sanomaan, kuinka on aina haaveillut tällaisesta, Kujanpää kertoo.

Tällä hetkellä järjestelmää kehitetään Ilmajoella ja se pyritään tuomaan markkinoille mahdollisimman pian.

Hortimill on saanut innovaation kehittämiseen Liiverin kokeilu- ja perustamistukea.

 

0 kommenttia
28.10.2020

Strategiapäivässä katsottiin tulevaisuuteen

  • 0

Liiverin strategiapäivän työskentelyä

- Strategiapäivässä suunniteltiin tulevaa kautta toiminnallisin menetelmin ja ideoita syntyi paljon, sanoo Liiverin toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki

Nuorten ja lapsiperheiden osallistuminen nostettiin esiin tärkeänä teemana. Alueelle kaivataan uudenlaista yhteisöllisyyttä, matkailualaa halutaan kehittää ja kulttuurin roolia hyvinvoinnin edistäjänä vahvistaa. Vallitseva yrittäjyysilmapiiri ruokkii uuden syntyä myös tulevaisuudessa.

- Maaseutuyritysten uudet innovaatiot voivat liittyä esimerkiksi kierto- ja biotalouteen, ilmaston muutoksen torjuntaan, logistiikkaan, kansainvälisyyteen sekä ruokatuotannon uusiin mahdollisuuksiin.

Onnistunut strategia vaatii aitoa yhteistä tekemistä. Sen vuoksi asukkaiden, yritysten ja eri organisaatioiden toivotaan osallistuvan suunnitteluun.

- Työ jatkuu vuoteen 2021 ja kaikki halukkaat pääsevät osallistumaan strategian tekoon. Jos on ideoita, kuinka aluetta voisi kehittää, voi Liiveriin olla myös suoraan yhteydessä, Koivumäki kertoo.

Päättyvän kauden tehdystä työstä voi oppia paljon. Liiverin strategia arvioitiin viimeisen seitsemän vuoden ajalta maan parhaaksi.

- Taso pidetään korkealla, mutta liikaa paineita ei pidä ottaa. Teemme uutta strategiaa innolla ja taidolla. Pyrkimyksenä on saada hyvä, alueen ihmisten näköinen strategia, jossa kuuluu paikallisten ihmisten ääni.

Uuden rahoituskauden suunnittelu ampaistiin käyntiin syyskuussa, kun Liiverin luottamushenkilöt ja työntekijät kokoontuivat strategiapäivään. Teatteri-ilmaisun ohjaaja Tanja Huuskosen työpajassa visioitiin tulevaisuutta vuoteen 2027 asti.

0 kommenttia
27.10.2020

Kylän aikajana tekee kehittämistyötä näkyväksi

  • 0

 Könnin kylässä järjestetty muisteluilta

Viime helmikuussa Könnin kylätalolla järjestetyssä muistelutyöpajassa virisi vilkasta keskustelua, jota veti Paula Vannesluoma Liiveristä. Könnin kylästä työpajaan osallistuivat Kosti Ketelä, Juha Iso-Tuisku, Heikki Kivistö, Kaija Aspila-Renkola, Elvi Viita-aho ja Salomo Halkosaari.

Liiveri järjesti yhteistyössä Keskikylän, Kitinojan ja Könnin kylien kanssa muistelutyöpajat, joiden tarkoituksena oli kerätä tietoa kylän eri vaiheista viimeisen 20 vuoden ajalta. 

- Mukaan valikoitui kolme kylää, joista jokainen on valittu vuorollaan vuoden eteläpohjalaiseksi kyläksi, Liiverin kyläasiantuntija Irma Kortesuo kertoo.

Muistelutyöpaja on menetelmä, jossa kyläläiset itse muistelivat, mitä kylillä on tehty ja miten kylä on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.

- Kylillä tehdään paljon kökkätyötä ja ihmiset ovat aktiivisia. Muistelutyöpajoissa nousi esiin kylien tärkeitä etappeja ja kohokohtia viime vuosikymmeniltä, Kortesuo summaa.

Kerätyistä tiedoista koottiin kylän aikajana jokaiselta mukana olleelta kylältä. Keskikylän, Kitinojan ja Könnin kylän aikajanoissa nousee esille myös Leader-rahoituksen merkittävä rooli erilaisten uusien avausten rahoittajana.

- Liiveri on ollut tärkeässä roolissa lisäämässä kylien aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta, ja tätä on haluttu tuoda näkyväksi, Kortesuo sanoo.

Kylien aikajanat luovutetaan kehystettyinä jokaiselle mukana olleelle kylälle. Ne ovat nähtävissä myös Liiverin Facebookissa tämän syksyn aikana. Aikajanoista näkee konkreettisesti sen, minkälaisia vaiheita kylillä on ollut ja mitä on saavutettu tähän päivään mennessä.

- Toivottavasti aikajanat auttavat kylien historian muistamisessa ja tunnistamisessa entistä paremmin. Aikajanojen tarkoitus on myös innostaa jatkaaman tuloksekasta kehittämistyötä, Kortesuo sanoo.

Muistelutyöpajat olivat osa Liiverin Vaikuttavuutta ja viestintää -hanketta, jonka tarkoituksena oli tuoda esiin erilaisia tapoja arvioida vaikuttavuutta.

 

 

0 kommenttia
20.08.2020

Sähköavusteinen kolmipyörä laajentaa monen reviiriä

  • 0

Ella ja Kristiina Riskumäki ajavat kolmipyörällä

Jalasjärven Kehitysvammaisten Tuki ry sai viime maaliskuussa odotetun lähetyksen. Sähköavusteinen kolmipyörä oli arvokas hankinta, mutta erittäin tarpeellinen ja hyödyttää monia. Yhdistys oli varautunut usean vuoden projektiin, mutta Liiverin rahoitus mahdollisti hankinnan nopeammassa aikataulussa. Ella ja Kristiina Riskumäki ovat jo päässet nauttimaan pyöräretkistä sähköavusteisella kolmipyörällä.

-Iso kiitos kaikille, jotka ovat auttaneet meitä tässä hankinnassa, yhdistyksen rahastonhoitaja Kristiina Riskumäki kiittää.

Puolet pyörästä maksettiin tukena, mutta sen lisäksi rahaa on kerätty esimerkiksi muotinäytöksellä. Intoa ja kökkähenkeä riitti, sillä pyörää on kaivattu paikkakunnalle jo pitkään. Tähän asti vastaavanlaista pyörää on vuokrattu Tampereelta ja kuljetukset on jouduttu hoitamaan edestakaisin itse.

-Pyörä on tarkoitettu ensisijaisesti kehitysvammaisille ja erityisliikkujille. Toiveena on, että mahdollisimman moni pääsisi pyöräilystä nauttimaan. Monet pyörää kokeilleet ovatkin jo kyselleet uuden varauksen perään, Riskumäki kertoo.

Pyörä on tukeva, mutta ohjaus vaatii hiukan opettelua.

-Kun vauhtiin pääsee, niin kyllä pyörä kulkee kovaa, Riskumäki hymyilee.

 Myös  Kristiina Riskumäen tytär, 18-vuotias Ella on nauttinut pyöräretkistä useimmiten isänsä kanssa.

-Pisin retki on ollut Koskuelle ja matka oli 25 km suunta. Reviirit laajentuvat pyörän ansiosta monella, Riskumäki kertoo.

Sähköavusteinen kolmipyörä on tarkoitettu erityisliikkujille

Tulevaisuuden suunnitelmissa on tehdä myös lisävarusteiden hankintoja. Ainakin ajohanskat, erityisohjaustanko sekä poljinkaukalot ja säärituet ovat ostoslistalla.

-Tämä mahdollistaisi pyörän käytön myös henkilöille, joiden on hankala joko tarttua käsillä tai polkea näillä polkimilla.

Pyörää on voinut varata heinäkuusta alkaen. Toimintaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin, ja tästä syystä pyörää lainataan kerrallaan viikoksi, ei lyhyemmäksi ajaksi. Pyörän varaus tapahtuu Jalasjärven Kehitysvammaisten Tuki ry:n kautta. Varauskalenterin sen salliessa, myös muut kuin erityisliikkujat voivat tiedustella pyörää.

0 kommenttia
20.08.2020

Peuralan kuvataulureitti tuo paikallistuntemusta historian nälkäisille

  • 0

Heikki Koskimies esittelee Peuralan historiataulua

Kun Ilmajoen kunta täytti 150 vuotta, syntyi Peuralan kyläseurassa idea kylän historiaa avaavasta kuvataulureitistä. Historiataulureittiin haettiin Leader-hankerahoitusta ja hanke valmistui kesällä 2019. Peuralan kyläseuran puheenjohtaja Heikki Koskimies iloitsee, että tukea on mahdollista saada myös kehittämishankkeen toteuttamiseen.

Peuralan historiataulureitti koostuu 15 kuvataulusta, jotka on sijoiteltu taulujen aiheiden kannalta oleellisille tapahtumapaikoille.

-Taulut avaavat paikallista lähihistoriaa ja tuovat nostalgiaa, Peuralan kyläseuran puheenjohtaja Heikki Koskimies sanoo.

Tauluihin valikoitui keskenään erilaisia kohteita eri vuosikymmeniltä. Kiinnostavia poimintoja ovat esimerkiksi 1930–1960-luvuilla toiminut Antilan kutomo ja Alceniuksen mamsellit, joka oli 1800-luvun lopun tärkeä ilmajokelainen kotiteollisuuden toimija.

-Haapolahden vuosina 1940–1950 toiminut kukkaruukkutehdas ja siitä löydetyt hyvät kuvat olivat myös mielenkiintoisia.

Palautetta historiataulureitistä Koskimies on saanut kylän raitilla ihmisiä tavatessaan. Palautteissa on kuulunut se, kuinka on ollut mukava huomata, että pienellä maalaiskylälläkin on yllättävän paljon paikkoja, joista on kerrottavana mielenkiintoisia tarinoita.

-Samalla olen saanut kuulla lisää tietoa ja tarinoita historiataulujen takaa, Koskimies sanoo.

Kuvataulureitin mallia voi kopioida

Hankkeen toteuttaminen oli monivaiheinen prosessi, sillä alkuinnostuksesta ja aktiivisesta toimintaryhmästä huolimatta historiataulujen toteuttaminen osoittautui yllättävän haastavaksi. Historialähteisiin paneutuminen, haastattelut ja kirjoittamistyö vaativat paljon aikaa ja keskittymistä.

-Laiturin pystyttämiseen on helppo saada kökkäväkeä, jos verrataan tähän hankkeeseen, Koskimies sanoo.

Nyt kun hanke on valmistunut ja historiataulut ovat paikoillaan, on sama konsepti halutessaan helppo kopioida. Koskimiehen mukaan vinkkejä kannattaa hakea jo toteutetuista hankkeista, jos tällaiseen ryhtyy.

-Hyvä, että on mahdollisuus hakea tukea tällaisten hankkeiden toteuttamiseen!

Kyläseuran puheenjohtajan oma henkilökohtainen suosikki on ”kylän vesihuolto” -taulu, koska sen sisältö kiinnostaa ja yllätti. Taulut odottavat paikoillaan ohikulkijoita ja kuka tahansa niistä kiinnostunut voi käydä itsenäisesti lukemassa tarinoita.

- Historiataulut ovat kiinnostaneet erityisesti pyöräilijöitä ja lenkin lomassa voi käydä lukemassa kiinnostavaa lähihistoriaa valitsemistaan historiatauluista, Koskimies sanoo.

0 kommenttia
« Edelliset 10
Ota yhteyttä Tilaa uutiskirje