Ajankohtaista

09.11.2017

Valoa kaamoksen keskelle

  • 0

Illat pimenevät ja pihojen valaiseminen tulee taas ajankohtaiseksi. Valaistus ja nimenomaan sen puute on monissa ulkotiloissa silmiinpistävää, mikä vaikuttaa tilojen käyttömahdollisuuksiin ja turvallisuuteen heti hämärän laskeuduttua. Siksi Liiveri järjestää pihavalaistusillan, jossa havainnollistetaan erityisesti yhdistysten ulkotilojen valaistusmahdollisuuksia.

Liiverin ympäristösuunnittelija Reetta Yli-Hynnilä on vuoden aikana vieraillut kymmenissä yhdistysten pihapiireissä ja lähes poikkeuksetta keskusteluun on noussut alueen valaistus ja sen puute.

- Näissä ympäristöissä on valaistavana laajojakin piha-alueita, kuten parkkipaikkoja, kulkuväyliä, sisääntuloja ja rakennusten seinustoja. Toisinaan alueelta löytyy myös selviä vaaran paikkoja. Tästä syntyi idea järjestää ulkovalaistusluento, jossa pääpainona on yhdistysten tilat, Yli-Hynnilä kertoo.

Onnistuneeseen valaistukseen vaikuttaa muun muassa valon korkeus, kirkkaus ja heijastuminen. Hyvä valaistus on myös sopusoinnussa ympäristön kanssa.

- Samat valaisemisen opit toimivat tietenkin myös yksityispihoissa, Yli-Hynnilä summaa.

Osaa valaistuksesta havainnollistetaan ulkona, jossa tarkastellaan muun muassa valon korkeuden ja kulman muutoksen vaikutuksia. Ulkona tutkitaan myös valon käyttöä kasvillisuutta ja seinäpintaa vasten.

Pihavalaistusilta järjestetään Liiverin toimistolla Kultuurikeskus Herralassa (os. Könnintie 27A, Ilmajoki) torstaina 16.11. klo 18-20.30. Kahvitus alkaa klo 17.30. Kahvituksen vuoksi tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon.

0 kommenttia
09.11.2017

Ainoa sääntö on ettei ole mitään sääntöjä

  • 0

Äkkiseltään voisi ajatella, ettei musiikkialaa ja hankemaailmaa yhdistä mikään. Vaikka säännöistä ei projektien kohdalla päästä eroon, ovat menestyksen avaimet muuten samat. Kolme vuosikymmentä musiikin parissa ovat opettaneet Juha Koivistolle paljon. Nyt kun takana on kaksi vuotta Liiverin hallituksessa, on aika kysyä mitä hankkeet voisivat oppia rock 'n' rollista?

Musiikkialalla pitkään mukana olleena on mielenkiintoista pohtia, mitä lainalaisuuksia ja oppeja vuosien virralla on tullut vastaan. Musiikkiala on mielenkiintoinen ympäristö, kun menestymisen edellytykset eivät tule pitkästä koulutuksesta tai lompakon paksuudesta. Alalle tulemisen kynnys on matala ja ainoa sääntö on se, ettei ole mitään sääntöjä. On kuitenkin muutamia asioita, jotka ainakin auttavat onnistumisessa. 

1. Kontaktit ja suhteet ovat avain menestykseen

Aikoinaan olin kansainvälisessä managerikoulutuksessa, jonka yhteydessä oli mahdollista saada opastusta musiikkialan huipulla työskenteleviltä ammattilaisilta. Pitkistä päivistä jäi mieleen useamman henkilön suusta tullut toteamus: ”it’s all about connections”. Suhteet ja kontaktit ovat tärkein asia, mitä työssä menestymiseen tarvitaan. Selvää on, ettei kukaan kotisohvalla istuen kontakteja löydä. Pitää lähteä sinne missä mielenkiintoisia ja hyödyllisiä ihmisiä on mahdollista tavata. Joku tuntee jonkun, joka taas tuntee jonkun toisen.

2. Markkinointi on kaiken A ja O

Suuri murros kohtasi levyteollisuutta fyysisten tuotteiden kadottua ja digitaalisten tuotteiden vallattua markkinat. Mahtavaa, julistivat monet asiantuntijat ja bloggarit. Nyt kaikilla on mahdollisuus menestyä ja levy-yhtiöiden valta vähenee. Kuinka kävi? Suoratoistopalveluissa on kymmeniä miljoonia kappaleita tarjolla. Asiakkaiden valta ja valinnanvara on kasvanut. Tuoreen selvityksen mukaan kolmella Suomessa vaikuttavalla monikansallisella levy-yhtiöllä on hallussaan 90 % markkinoista. Musiikkialalla ei voi menestyä ellei markkinointi ole kunnossa. Ja kenellä on Suomessa paras markkinointiosaaminen? Suurilla monikansallisilla levy-yhtiöillä.

3. Suosittelumarkkinointi on tehokasta ja halpaa

Yhtyettä, kappaletta tai tuotetta markkinoitaessa tarvitaan hyvä myyntipuhe. Mikäli on suosittu omassa maassaan tai kotikaupungissaan voi kertoa menestysreseptin olevan hallussa. Tämä vain pitää toistaa uusilla markkina-alueilla. Aluksi kannattaa satsata panokset yhteen markkina-alueeseen ja menestyksen siivittämänä siirtyä seuraaviin. Toisaalta musiikkialalla yhtyeen parhaita markkinoijia ovat yhtyeen omat fanit. Olemalla yhteydessä fanien (fani = asiakas) kanssa pystyy ylläpitämään todella tehokasta ”laita sana kiertämään” eli word of mouth markkinointia. Erilaisten tuotteiden kohdalla voi puhua suosittelumarkkinoinnista, mutta lähtökohta on sama. Tyytyväinen käyttäjä on paras markkinointityökalu.

4. Yhteiskehittäminen

Kukaan ei ole kaikkien alojen asiantuntija. Hyvien yhteistyötahojen löytäminen voi olla menestymisen edellytys. Musiikissa kaiken toiminnan kulmakivi on hyvä biisi. Menestyvien kappaleiden tekeminen on nykyään hyvin systemaattista toimintaa. Eri osa-alueiden osaajat kerätään yhteen ja jokaisen parasta osaamista hyödynnetään. Yksi säveltää kertosäettä, toinen tekee lyriikat, kolmas tekee kappaleen rytmiset pohjat, joku keskittyy kappaleen alkuun. Tuottaja omaa kokonaisnäkemyksen ja kokoaa parhaat palat yhteen. Yhdessä tehden menestymisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin yksin puurtaen. 

Verkostojen hyödyntäminen, yhteistyön tekeminen, tehokas viestintä ja sen pitäminen kirkkaana, kenelle hanketta tehdään, ovat eväitä, joilla myös kehittämistyössä päästään parempiin tuloksiin.

0 kommenttia
31.08.2017

Ympäristötaidetyöpajat kirittämässä kylän muutakin toimintaa

  • 0

”Aina kun kylälle tuodaan jotain uudenlaista, vie se alueen muutakin toimintaa eteenpäin”, toteaa Sirkka Pakkala Jalasjärven Keskikylällä taidetyöpajojen melskeessä. Keskikylän Harjulassa on elokuun ajan työstetty yhteisöllistä ympäristötaidetta. Taidetyöpajat ovat keränneet kyläläiset ideoimaan ja haastamaan osaamisensa uudella tavalla.

Työpajoissa on muotoiltu pajua, sorvattu ja veistetty moottorisahalla ja mietitty käytöstä poistetuille koulutuolelille uusia käyttötapoja. Meidän markki -hankkeen taidetyöpajat aloitettiin yhteisellä ideointipajalla, jossa mietittiin mitä kaikkea alueelle haluttaisiin tehdä. Ideat lähtivät puhtaasti alueen ja syyskuussa järjestettävän Lasten maatalousnäyttelyn tarpeesta sekä ympäristön lähtökohdista. ”Kyläläisistä lähtevä taideyhteistyö on innostavaa. Tekemisen ja oivaltamisen riemu kylällä on vienyt myös omia projektejani eteenpäin”, kertoo projektia ohjaava kuvanveistäjä Tiina Laasonen. ”Työpajat ovat vieneet mennessään ja innostaneet toimimaan kylällä myös muiden kylän projektien osalta”, toteaa Marja-Liisa Mänty.

Yhteiset työpajat ovat valjastaneet kyläläisten erilaiset taidot uudella tavalla yhteistyöhön. Samoihin töihin on saatu yhdistettyä erityisosaamista esimerkiksi sorvaamisesta, maalaamisesta ja muotoilusta. Projekti on kannustanut jopa hulluttelemaan käytettävillä materiaaleilla, puulla, pajulla, metallilla ja muovilla. Tärkeää on ollut nimenomaan yhdessä tekeminen ja väen kokoontuminen yhteisen projektin ääreen. "Kun nuorisoseuralla on väkeä, niin se innostaa tekemään", Marja-Liisa Mänty huikkaa maalauksen lomasta.

Teosten muokkaaminen ja rakentelu jatkuu vielä kyläläisten kesken. Lopullisessa muodossaan teokset asetetaan esille Keskikylän Lasten maatalousnäyttelyyn 16.9.2017. Teokset jäävät kyläläisten haltuun ja käytettäväksi myös myöhemmin. Tekijöiden kesken virisi jo ajatuksia teosten muuntelumahdollisuuksista vuodenajan ja teosten kulumisen myötä. Teoksissa riittää ihailtavaa pitkään niiden muuntuessa kylän toimijoiden toiveiden mukana.

0 kommenttia
30.08.2017

Liiveri kehittämässä maaseudun innovaatioita

  • 0

Maaseudun kehittämisen keskiössä ovat maaseudun asukkaat, heidän tarpeensa, näkemyksensä ja aktiivisuutensa. Leader-toiminta luo erinomaiset mahdollisuudet aktivoida ja tuottaa uusia ideoita nimenomaan paikallisten asukkaiden omien ja toiminnallisten näkemysten kautta. Tätä toimintaa tukee erinomaisesti mm. Liiverin kylähanke, jossa tuetaan kyliä ja niiden yhdistykisä kehittämistoimissa. Tuloksena on ollut erinomaisia ja mitä erilaisimpia uusia avauksia.



Oma työni liittyy maatalouden tukien hallintomenettelyihin ja maaseudulla toimivien yritysten elinkeinolliseen kehittämiseen. Toiminta-alueenani on Kurikan kaupungin alue, joka on Suomen merkittävimpiä maataloustuotannon ja siihen liittyvän jalostuksen alueita, maataloustuloltaan Suomen merkittävin kaupunki. Luottamustehtäväni finanssisektorilla ja osuustoiminnan edunvalvonnassa ovat hyvin täydentäneet tarvitsemaani näkökulmaa tehtävissäni Liiveri hallituksen sekä elinkeinojaoson jäsenenä.

Toimintaympäristö luo puitteet sille, että maatalouteen liittyvien kehittämishankkeiden, yritysten kehittämisen ja maaseudun monipuolisen elinkeinorakenteen eteen tehtävälle työlle on tilausta ja tarvetta.

Liiverin rahoittamat hankkeet ovat olleet ja ovat tulevaisuudessakin erittäin merkittävä keino luoda vaikuttavia, yrittäjien ja asukkaiden tarpeista lähteviä, uusia toimintamalleja ja innovaatioita. Aloittavan yrityksen kannalta kynnys Leader-rahoituksen hakemiseen on matala ja neuvontapalvelu ensiluokkaista. Liiverin strategiaa on toteutettu systemaattisesti ja laajalla osaamisella, kiitos siitä henkilöstölle.

Nykyisen Kurikan kaupungin alue on kahden eri kehittämisyhdistyksen, Liiverin ja Leader Suupohjan, toiminta-aluetta siten että Liiveri toimii entisen Jalasjärven kunnan alueella. On ollut positiivista huomata, että yhteistyö kahden eri kehittämisyhdistyksen välillä on luontaista. Yhtenä hyvä esimerkkinä on koulutus- ja tiedonvälityshanke MaitoKurikka, jossa rahoittajina ovat kummatkin Leader-ryhmät ja kohderyhmänä Kurikan alueen maidontuottajat. Lisäksi Liiveri on toteuttanut lukuisan määrän lähiruokaan, yritysyhteistyöhön,  nuorten toimintaan sekä maatalouteen liittyviä kehittämishankkeita, joissa toteuttajina ovat olleet alueen koulutus- ja tutkimustoimijat,  yhdistykset sekä kunnat. Tämän lisäksi ovat tietenkin yritysten investointituet, jotka kohdistuvat maaseudun erilaisten tuotanto- ja palveluyritysten tuotekehitykseen, markkinoitiin, rakentamisinvestointeihin, laatutyöhön jne.

Kaiken kaikkiaan työ Liiverin elinkeinojaostossa ja hallituksessa on monipuolista maaseudun kehittämistä niin yritysmaailman liiketoimintanäkökulman kuin asukkaiden yhteisönäkökulman ja näiden kombinaatioiden eteenpäin vientiä ja kokonaisuuden hallintaa. Tärkeä merkitys on julkisilla sektorilla ja sen kyvyllä yhdessä Leader-ryhmien kanssa luoda elinvoimaa jatkossakin. Tässä työssä uusien kumppanuusmuotojen löytämisellä on korostunut rooli osana uutta maakuntarakennetta, uusien toimijoiden tullessa mukaan ja uuden ohjelmakauden tuodessa muutoksia nykyiseen malliin.

Reijo Hämäläinen

maaseutupäällikkö, Kurikan kaupunki

0 kommenttia
06.06.2017

Liiveri ja kunta osallisuuden ja elinvoiman asialla

  • 0

Kuluva vuosi on juhlavuosi monella tapaa. Juhlimme 100-vuotiasta isänmaatamme, ja Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiverin perustamisesta tulee kuluneeksi 20 vuotta. Tuohon kahteen vuosikymmeneen mahtuu huikea määrä kotiseudun kehityksen eteen tehtyä työtä. Korkein kiitos ja arvonanto Suomen itsenäisyyden säilyttäneille sukupolville on voimakas elinvoiman säilyttävä kotiseututyö ja aktiivinen tulevaisuuteen fokusoitunut maaseudun kehitystyö.



Olen saanut toimia Liiverin hallituksen jäsenenä keväästä 2014 lähtien. Hallitus on käsitellyt tuona aikana satamäärin erilaisia yritystukihakemuksia, yleishyödyllisiä investointihankehakemuksia ja kehittämis- sekä teemahankehakemuksia yhdistykselle lakisääteisesti kuuluvien asioiden lisäksi. Näiden päätösten vaikutuksia on etuoikeus seurata. Kasvavat yritykset lisäävät liikevaihtoaan ja palkkaavat lisää henkilökuntaa. Kylät investoivat ja rakentavat talkootyöllä yhteisiä uusia tiloja ja korjaavat vanhaa. Nuoret ovat aktivoituneet parantamaan harrastusmahdollisuuksiaan. Jopa strategiassamme yhdeksi kehittämiskohteeksi nostettu kansainvälisyys on mahdollistunut kansainvälisten hankkeitten kautta.

Leader-ryhmien yhteiskokoukset ovat tuoneet vertaistuen ja ymmärryksen Leader-toiminnan laajempaan vaikuttavuuteen toisten ryhmien toimintaan perehtymisen myötä. Kuuluminen Kylille-hankkeen ohjausryhmään hätkähdyttää joka kerta - yhteishankkeen ohjausryhmän kokouksissa esittäytyy kylillä ihmisten parissa tapahtuva toiminta koko laajuudessaan.

Kuntahistorian suuri murros

Tässä kuussa alkoi työni neljännellä valtuustokaudella kunnallispolitiikassa. Yhteistä kunnalliselle päätöksenteolle ja Liiverin hallitustyöskentelylle on pyrkimys yhteiseen hyvään. Rakennamme tulevaisuutta turvaamalla taloudellisesti kestävät ratkaisut ja rohkaisemalla investoimaan tulevaisuuteen. Sekä kunnallisessa päätöksenteossa että Liiverin hallitustyöskentelyssä tärkein asiakirja on yhdessä hyväksyttyyn toiminnan päämäärään pääsemiseksi laadittu strategia. Yhteinen päämäärä, yhteinen tahtotila ja yhdessä sovitut keinot ovat oivat työkalut strategian toteuttamiselle. Kun matkan päämäärä on selkeä, voidaan keskittyä matkan tekoon sillä risteyksiä, kiviä ja kuoppia kyllä riittää hankaloittamaan matkan tekoa. Strategia on kartta, mistä voidaan aina välillä tarkistaa ollaanko matkalla oikeaan suuntaan.

Nyt alkavalla valtuustokaudella tullaan kohtaamaan kuntahistorian suuri murros. Käynnissä on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistuksen valmistelu, jossa osa kuntien tehtävistä siirtyy maakuntahallintoon 1.1.2019 alkaen. Kuntien tehtävät vähenevät, kun sosiaali- ja terveystoimiala sekä pelastuslaitos siirtyvät osaksi maakuntahallintoa. Kunnan tehtävien joukosta nousee tärkeäksi elinvoiman kehittäminen, kehittämispalvelut, työllisyyspalvelut, edunvalvonta, kansainvälisyys, viestintä ja erilaiset tapahtumat.

Seinäjoen kaupunki on varautunut tulevaan organisaatiouudistuksella, jossa näiden tehtävien hoitaminen annetaan elinvoiman ja kilpailukyvyn toimialalle. Nämä kaikki ovat keskeisiä asioita myös Leader-työssä. Meidän on rakennettava keskustelufoorumi työkaluksi Seinäjoen kaupungin uuden elinvoimalautakunnan ja Liiverin hallituksen välille. Myös Ilmajoella ja Kurikassa on varmasti vastaavia muutoksia ja tarpeita.

Aktiivisia kuntalaisia tarvitaan

Liiverissä tunnetaan kylät ja niiden tarpeet. Olen miettinyt, voisiko kunta auttaa kylien hankkeissa vaikeaa hankehakemusten kirjoittamista ym. paperityötä työntekijäpanoksella. Tulevaisuuden kansalaisyhteiskunta rikkoo rajoja. Voisiko tulevaisuuden kunnassa olla foorumi, jossa kylien edustajat, kunnan työntekijä ja Liiverin työntekijä kolmikannan mukaan ja yhdessä tuumin, miettisivät konkreettisia toimenpiteitä ja rahoitusmahdollisuuksia kylien kehittämiseksi ja kylissä toimivien yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kartoittamaan uutta yritystoiminnan tarvetta? Tuleva maakuntauudistus tarjoaa varmasti kylien hyvinvointiyrittäjille markkinamahdollisuuden.

Maailma on monimutkaistunut ja aktiivisia kuntalaisia tarvitaan tulevaisuudessa turvallisuuden, varautumisen, digitaalisten palveluiden ja viestinnän sekä erilaisten kansalaistaitojen asiantuntijoina kylillä auttamassa ja opastamassa. Ehkäpä nämä ajatukset muotoutuvat tulevaisuudessa kehittämishankkeiksi tai uudeksi yritystoiminnaksi.

Katson yhteiskuntamme maatalousyrittäjän, yhdistystoimijan, kuntapäättäjän ja Liiverin hallituksen jäsenen näkökulmista ja olen nähnyt miten paljon Leader-työllä on Etelä-Pohjanmaalla saatu aikaan. Ennakkoluulottomuus ja tulevaisuudenusko yhdistää päättäjiä tänään kuten silloin 20 vuotta sitten kun Leader-toimintaa täällä aloitettiin. Kiitos ja hyvää juhlavuotta!

Mervi Mäenpää

0 kommenttia
02.05.2017

Yhteiset alueet kohentuvat porukalla

  • 0

Meidän markki -hankkeessa tehdään maisemasuunnitelmia yhteisessä käytössä oleville paikoille. Yksi niistä on Tapaninlinnan nuoriseurantalon pihapiiri, jonka suunnitelma on jo loppusuoralla. Myös viiden muun kohteen suunnitelmat valmistuvat ennen kesää. Yhdistysten kanssa on mietitty kohennustöitä niin kylätalojen pihoihin, leirintäalueelle, uimarannalle, puistoon kuin kesäteatterin ympäristöön. Vielä joukkoon etsitään yhtä yhdistystä, joka kaipaisi alueelleen maisemasuunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan yhdistysten omien toiveiden, tarpeiden ja resurssien mukaan.

Vauhdikkaimmin on edennyt Ylistaron Tapaninlinnan nuorisoseura, jonka maisemasuunnitelmat ovat jo luovutuskunnossa. Parannussuunnitelmia hiottiin kolmessa tilaisuudessa. Tulevista töistä suurimpia ovat parkkialueen pengertäminen sekä muut maansiirtotyöt. Jo kevään aikana Tapaninlinnan edustalta kaadettiin puustoa niin, että talo saatiin upeasti esille.

Tavoitteena on, että jokaiselle mukana olevalle yhdistykselle tulee ennen kesää suunnitelma, jonka mukaan alueen kohennuksia voi jo toteuttaa. Osa lopullisista suunnitelmista hiotaan valmiiksi kesän ja syksyn aikana.

0 kommenttia
02.05.2017

Parhainta siemenperunaa istuttamaan

  • 0

Me ihmiset olemme laumaeläimiä. Ohjaudumme liian usein muiden perässä tutkimaan tätä maailmaa. Esimerkissä ja valmiissa mallissa ei ole vikaa, mutta vain ne, jotka rohkeasti kurkkivat nurkkien taakse, keksivät uutta.

Liiverin hallituksen jäsen ja musiikin monitoimimies Osku Ketola haastaa itsensä ja alueen ihmiset olemaan rohkeita.

Turvallisuus, vakaus, ennakoitavuus ja varmuus ovat ihmisten tuki ja turva.  Niiden nurjempi puoli johtaa pelkoon. Pelkoon siitä, että jos nyt avaan suuni se saattaa heiluttaa venettä. Pelko saa meidät unohtamaan hulluttelut ja rohkeat avaukset. Pelko epäonnistumisesta vie ilon elämästä ja johtaa taantumukseen.

Luovuus, innovatiivisuus ja tuoreet näkökulmat ovat kuin lihaksia ja niitä täytyy harjoittaa päivittäin. Uudet asiat syntyvät ärsykkeistä, kysymyksistä, rohkeudesta ja levosta. On opeteltava pitämään ajatuksen virta avoimena ilman rajoituksia. On haastettava vanhoja malleja uusilla näkökulmilla sekä romutettava vanhoja tapoja, joita tehdään vain siksi, että niin on aina tehty.

Siksi teen henkilökohtaisen lupauksen. Lupaan Liiverin hallituksen jäsenenä pitää mielen avoimena uusille raikkaille ideoille. Lupaan olla purkamassa sitä mielikuvaa, että rahan hakeminen on vaikeaa. Hyville ideoille löytyy aina tarvittava tuki. Haastan myös sinut olemaan rohkea ajatuksissa ja uusissa avauksissa. Alueen kehittäminen on meidän yhteinen kasvimaa. Mitä jos istuettaisiin vuosi vuodelta aina sitä parhainta siemenperunaa!

0 kommenttia
02.05.2017

Liiveri kokosi vapaaehtoistyön toimijat kansainväliseen tapaamiseen

  • 0

Liiveri järjesti huhtikuussa vapaaehtoistyön tapaamisen, jossa kohtasivat 11 kansainvälistä vierasta viidestä eri Euroopan maasta sekä yli 40 paikallista asiantuntijaa. Kolmen päivän aikana tutustuttiin Liiverin alueen vapaaehtoistyön toteutustapoihin Seinäjoella ja Ilmajoella sekä keskusteltiin vapaaehtoistyön mahdollisuuksista. Alla päivien antia kuvien muodossa.

seinajoen-srk

Kansainväloinen vierailu aloitettiin tutustumalla Seinäjoen Aaltokeskukseen. Vierailun lopuksi Seinäjoen seurakunnan edustajat Otto Savolainen ja Johanna Piuhola kertoivat vapaaehtoistyöstä ja sen merkityksestä Seinäjoen seurakunnassa.

paneeli

Vierailun toinen päivä starttasi Liiverin toimistolta, jossa paneelikeskustelun avulla esiteltiin alueemme erilaisia vapaaehtoistyön muotoja. Panelisteina Mikko Jokipii Mukula ry:stä, Timo Hämäläinen Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:stä, Karoliina Streefkerk Hanhikosken kylästä sekä Sanna Paloniemi Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseurat ry:stä. Paneelia vetämässä Hannemari Niemi IntoSeinäjoesta.

Ilmajoen musiikkijuhlat

Ilmajoella tutustuimme Ilmajoen musiikkijuhliin ja vapaaehtoistyöhön sen toteutuksessa. Pääsimme seuraamaan myös tulevan Mannerheim-oopperan valtavien lavasteiden rakentamista.

elamysliikuntareitti

Yksi vierailukohteista oli monipuolinen Seinäjoen Elämysliikuntareitistö, jossa tutustuttiin muun muassa uusien alueiden rakennustalkoisiin.

Rytmikorjaamo-loppukeskustelu

Viimeisenä päivänä vierailujen antia koottiin yhteen Rytmikorjaamolla. Mielenkiintoa päivissä oli herättänyt erityisesti vapaaehtoistyö, joka oli sosiaalisesti merkittävää myös työntekijälle sekä nuorten tekemä vapaaehtoistyö musiikkitapahtumien järjestämisessä ja mahdollistamisessa.

0 kommenttia
20.02.2017

Hallituksessa alueen mahdollisuudet avautuvat näköalapaikalta

  • 0

Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry:n perustava kokous pidettiin 8.1.1997. Yhdistyksen tehtävänä on alusta alkaen ollut kannustaa Seinäjoen seudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan. Kymmenestä varsinaisesta ja kymmenestä varajäsenestä sekä puheenjohtajasta koostuva hallitus kokoontuu kuukausittain päättämään rahoitettavista hankkeista. Yksi hallituksen jäsenistä on vuonna 2015 aloittanut peräseinäjokelainen Timo Mylläri. Hän on tyytväinen siitä, että hankerahoilla toteutetaan kylillä isoja ja pieniä asioita.

Liiverin hallituksen jäsenenä 2015 aloittanut peräseinäjokelainen Timo Mylläri pitää hankerahoitusta ensiarvoisen tärkeänä kylien kehittämisessä. Päivätyökseen toimistohommia tekevä mies osallistuu mielellään talkoisiin Sovintolan nuorisoseurantalolla. Hän toimii kotikylänsä Viitalan Nuorisoseura ry:n puheenjohtajana.

-On hienoa olla näköalapaikalla ja nähdä, minkälaisille hankkeille on rahoitustarvetta. Hallituksessa mukana olo on avartanut näkemystäni alueemme mahdollisuuksista, kertoo Mylläri. Hänen mielestään hallituksessa on saatu hyviä päätöksiä aikaan. Omalta kohdaltaan hän kuitenkin tuumaa, että alku on mennyt hallitustyöskentelyyn perehtyessä, mutta kokemusta karttuu onneksi koko ajan lisää.

Erityisesti teemahankkeita Mylläri pitää hyvänä asiana. Ne mahdollistavat muun muassa kylien kokoontumis- ja liikuntapaikkoihin pieniä investointeja, joita ei voitaisi toteuttaa omina hankkeinaan.
- Sähköinen hakujärjestelmä on kuitenkin pahasti kangerrellut ja se on vaikeuttanut hankehakijoiden toimintaa.

Myllärin kokemuksen mukaan yritystukien tunnetuksi tekemisessä on työsarkaa. Yksi tehokkaista viestintäkanavista hänen mielestään on Facebook.  Hän on innokas jakamaan hankkeisiin ja yritystukiin liittyvä päivityksiä ja näin omalta osaltaan pyrkii viestimään Liiverin rahoitusmahdollisuuksista.

- Hienoa, että Kalajärven aluetta on kehitetty hanketuilla, kertoo Mylläri esimerkin omasta kotipitäjästään. Matkailualueella on merkitystä koko Peräseinäjoen elinvoimaisuudelle. Viimeisimpänä Liiverin rahoittamana kohteena hän mainitsee Peräseinäjoen Metsästysseuran omistaman Näätämajan laajennuksen.

Timo Mylläri asuu perheineen Viitalankylässä, jossa on vuosien varrella kohennettu lähiliikuntareittiä ja nuorisoseurantaloa hanketuilla.  Nuorisoseuran puheenjohtajana hän esittelee ylpeänä uudistunutta Sovintolan nuorisoseurantaloa. Viime vuonna toteutetussa remontissa uusittiin keittiö, vessat ja eteinen sekä asennettiin nykyaikainen ilmastointijärjestelmä. Remontin kustannukset olivat 290 000 euroa, josta ELY-keskuksen myöntämän yleishyödyllisen investointituen osuus on 75 %. Talkootyötä kertyi peräti 2000 tuntia.

Nuorisoseurantalo Sovintolan talkooporukkaa kokoontuneena uuttuuttaan hohtavaan keittiöön. Vasemmalta Raija Ahtiainen, Karoliina Ahtiainen, Sinikka Knaapila, Tuija Hautakorpi, Karri Laitila, Vesa Hautakorpi, Sirpa Rantala, Virpi Latvala, Timo Mylläri ja Airi Järvinen.

0 kommenttia
14.02.2017

Virtuaalikylät 3D -hanke kutsuu Liiverin alueen kylät mukaan kolmiulotteiseen todellisuuteen

  • 0

Seinäjoen ammattikorkeakoulun luotsaama Virtuaalikylät 3D Liiverissä -hanke etsii aktiivisia kyliä valjastamaan modernia virtuaalitekniikkaa kylien palvelukseen. Hankkeen tarkoituksena on luoda kolme erilaista mallia siitä, miten uutta digitaalitekniikkaa voidaan hyödyntää kylille tärkeiden toimintojen, tulevaisuuden suunnittelun tai kulttuuriperinteen tallentamisessa, esittelyssä ja mallintamisessa.

Sami Alho on toiminut alueellisten kehittämihankkeiden parissa vuodesta 2009 saakka. Tehtäviin on kuulunut mm. Rytmikorjaamon alueen suunnittelu Yhdessä Liiverin alueen nuorison kanssa. Vapaa-ajan täyttää musiikki ja siihen liittyvän audiosvisuaalisen materiaalin tuotanto ja julkaisu.

- Hankkeessa valitaan kolmesta eri kylästä parhaiten toteuttavissa olevat projektit, joissa mallinnetaan uuden teknologian mukainen tuote tai sovellus kyläläisten käyttöön kesäkuun 2018 loppuun mennessä, kertoo projektipäällikkö Sami Alho. Lähtökohtana on, että yhteistyönä kyläläisten ja SeAMK:n kanssa suunnitellaan pelityyppinen tuote, sovellus tai "virtuaalinen kyläkävely”, jolla voidaan edistää uudella tavalla kylien aktiviteettia sekä kansallista että kansainvälistä näkyvyyttä.

Mahdollisuudet eri tekniikoita yhdistelevien virtuaali- ja lisätyn todellisuuden vuorovaikutteisiin mallinnuksiin paranevat koko ajan. Nykytekniikalla voidaan mallintaa ja tallentaa esimerkiksi rakennuksia, maisemia ja historiallisia kohteita.

Virtuaalinen kylätalo tai historian elävöittäminen

Esimerkkeinä mallinnuksesta Alho vinkkaa idean  virtuaalisesta kylätalosta, johon kyläläiset voivat kokoontua oman tietokoneensa tai mobiililaitteensa kautta. Talo voidaan mallintaa kolmiulotteisesti ja se voi sisältää erilaisia palveluja, harrastuksia, koulutusta tai tietojen jakamista.

- Yhtä hyvin kohde voisi olla kylän maanrakennussimulaatio. Eli mallinnetaan jonkin alueen pinnanmuodot ja rakennukset, jonka jälkeen alueen maanmuokkausta ja tulevia uudisrakennuksia voidaan suunnitella ja mallintaa eri vaihtoehtoja virtuaalisesti.

Alhon mielestä kiinnostavalta ajatukselta tuntuisi myös herättää henkiin historiallisia alueita maanmuotoja skannaamalla ja löytää alueella ei enää olemassa olevaa rakennuskantaa mallinnettaviksi.

-Tällaisella esityksellä voidaan kolmiulotteisen grafiikan ja videokuvan avulla esittää kylään liittyviä tapahtumia historiasta nykypäivän kautta tulevaisuuteen, Alho valottaa. Presentaatioihin voidaan myös liittää paikannustietoihin perustuvia lisäinformaatiota ns. lisättyä todellisuutta, jota käyttäjät pääsevät tarkastelemaan oman mobiililaitteensa tai virtuaalilasien avulla. Alholla itsellään on aikaisemmasta työhistoriasta kerynyt kokemusta elokuvamaalilmasta, jossa tietokoneella luodut todellisuudet ovat heränneet henkiin valkokankaalla.

Miten mukaan?

-Jos sinulla on, tai sinulle heräsi ajatus siitä, miten haluaisit hyödyntää kolmiulotteista mallinnusta omalla kylälläsi, niin älä epäile olla yhteydessä. Virtuaalisessa maailmassa kaikki on mahdollista, Sami Alho kannustaa. Hankkeen tehtävänä on löytää soveltuva tekninen alusta sekä tarvittavaa opastus ja koulutus projektin parissa työskenteleville kylien asukkaille. 

Lisätietoja:  Sami Alho, projektipäällikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu,  Virtuaalikylät 3D Liiverissä -hanke, puh.040 830 4289, sähköposti: sami.alho@seamk.fi

Esimerkkejä mallinnuksista:

Helsinki 2020

Turun tuomiokirkko, Sanan Seppä

Vanha Lapua 3D

Tamminiemi VR

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10
Ota yhteyttä Tilaa uutiskirje