Voisiko lääkärin etävastaanoton järjestää tutulla ja turvallisella kylätalolla? Entä voisiko kylätalolta osallistua virtuaalilasien avulla toisella puolella maailmaa järjestettävään taidenäyttelyyn tai urheilutapahtumaan?

Vauhtia valokuituun -hankkeessa yhtenä toimenpiteenä on edistää kylätaloissa ja -keskuksissa jo olevien tai rakentuvien valokuituyhteyksien hyödyntämistä niin, että edesautettaisiin niissä uusien palvelujen syntymistä. Tätä varten tuotettiin valmis palvelumalli ja pilotoitiin sitä neljällä kylätalolla suoritettavaa digikatselmusta varten.

Digikatselmuksella kartoitettiin kylätalojen digitaalista toimintaa, johon kuuluu energianseuranta, turvallisuus, valvonta, etätyö, etäpalaverit, tilaisuuksien striimaus, viihde- ja pelipalvelut sekä hyvinvointi ja terveyspalvelut. Kylätalojen digikatselmuksia suorittivat Vauhtia valokuituun -hankkeen digiasiantuntija Mika Ahonen ja tietoverkkoasiantuntija Mikko Ojainväli.

- Tavoitteena on tehdä monistettava Digikatselmus-malli. Visiona on, että kylätalot voisivat tulevaisuudessa toimia kyläyhteisöihin liittyvissä digitaalisuuden eri teemoissa, kaiken ikäisten kylän asukkaiden palvelukeskuksena, Mikko Ojainväli kertoo.

Selvitystyössä hyödynnettiin myös aikaisempia tutkimuksia, selvityksiä ja hanketuloksia.

Digikatselmuksien pilottikohteiksi valikoituivat Mäenpään kylätalo Kauhavalta, Ylistaron Asemanseudun kylätalo, Luovan Nuorisoseurantalo Kurikassa ja Hyypän maja Kauhajoella. Ennen digikatsemusta, kylätaloilta kerättiin esitietolomakkeella taustatietoa kylätalon käytöstä ja palveluista. Varsinaisessa digikatselmuksessa tutustuttiin kylätaloon ja käytiin kylätalon ydinryhmän kanssa virikekeskustelua digitaalisuuden mahdollisuuksista talolla. Virikekeskusteluiden tavoitteena oli löytää sopivia kehittämiskohteita pilotointiin. 

Suoritetun digikatselmuksen jälkeen raportoitiin esille nousseet asiat ja tehtiin toimenpide-ehdotukset. Valmiit digikatselmusraportit lähetettiin kyläyhdistyksille.

- Tehdyt katselmukset olivat antoisia, niin kylätalojen toimijoille, kuin meille hanketoimijoillekin. Niistä syntyi uusia ideoita kylätalojen digitaalisten toimien kehittämiseksi, Ojainväli kertoo.

Digikatselmusten pilotointia jatketaan vielä Aisaparin ja Kuudestaan toiminta-alueella. Digikatselmus-mallin kehittäminen jatkuu.

0 kommenttia

Ampuminen ja metsästäminen on kiinnostanut Mikko Vuorelaa jo 35 vuotta. Kiinnostuksen kohteesta on tullut myöhemmin ammatti ja nyt Mikko on pyörittänyt aseliikettä Ylistarossa jo yli 20 vuoden ajan.

Kun Mikko oli kouluikäinen ja kotoa ei heltynyt lupaa ilmakiväärin ostamiseen, hankki hän salaa metsästyskortin 15-vuotiaana.

- Löin metsästyskortin pöytään ja sanoin, että nyt pitää hankki haulikko. Sitten äiti lähti hakemaan haulikkoa ja sain luvan sille, Mikko kertoo.

Asepaja M. Vuorelan Mikko perusti vuonna 2000. Edellisenä vuonna hän valmistui Ikaalisten Aseseppäopistosta. Asepaja sijaitsi aluksi samoissa tiloissa Vuorelan raudan kanssa, joka oli Mikon paapan vuonna 1945 perustama yritys. Mikon isä alkoi pyörittämään Vuorelan rautaa vuonna 1975 ja Mikko astui mukaan 2004.

- Aluksi yritykset oli omiaan, mutta sukupolvenvaihdoksen aikana Asepajasta tuli aputoiminimi, jotta oli vain yksi y-tunnus.

- Tämä nykyinen aseliike on hyvin lähellä sitä, mitä olen joskus ajatellut, että minulla voisi olla. Aluksi oli sorvin- ja jyrsinkone pelkästään ja jotain aseöljyä myynnissä.

Laajennuksella uusia mahdollisuuksia

Pitkään kulku aseliikkeeseen tapahtui Vuorelan raudan hallin kautta. Mikko laskee, että lattiapinta-alaa oli hänelle ja asiakkaille yhteensä 9 neliötä. Lisätilan tarve oli kova.

Vuonna 2015 hallin kylkeen rakennettiin myymälätila. Mikon mukaan laajennuksen myötä Asepaja M. Vuorela astui kokonaan uudelle sivulle.

Laajennus on mahdollistanut kaikenlaista, mitä vanhoissa tiloissa ei ollut mahdollista tehdä. Samassa rytinässä yritys sai esimerkiksi Sako-ketjun First class -liikkeen statuksen. Mikko kertoo, että se oli iso juttu, koska kyseessä on iso brändi, jolla on hyvät tuotteet.

- Laajennuksen myötä tilaa tuli valtavasti ja sen myötä tuli myös Feinwerkbau-kilpa-aseiden maahantuojan valtuuttama huolto, johon tuodaan itse varaosat Saksasta. Kyseessä on suurin Suomen markkinoilla oleva merkki, Mikko kertoo.

- Huoltoja tekee muutama muukin Suomessa, mutta paineilmatoimiset kilpavehkeet vaativat paljon tietotaitoa ja kokemusta. Osat pystyy helpommin vaihtamaan, mutta säätäminen on vaativampaa, sillä aseen tulee olla todella tarkka.

Mikon mielestä laajennuksen lopputulos kokonaisuutena on oikein hyvä, eikä enempään olemassa olevilla resursseilla pysty. Laajennuksen tuomat mahdollisuudet näkyvät myös liikevaihdossa, joka on vuosien saatossa kaksinkertaistunut. Myös työtunnit ovat tuplaantuneet, eikä alle 12 tunnin työpäiviä oikein tule. Yrityksessä työskentelee myös Mikon vaimo. Kiirettä riittää ympäri vuoden, mutta suurin sesonki on heinäkuusta hirvenmetsästyksen alkuun saakka, joka alkaa lokakuun puolivälissä. Lomaa ei juurikaan ehdi pitää, mutta talvisin on tehty metsästysreissu jonnekin kauemmas.

Pandemiavuodet

Koronalla ei aluksi ollut vaikutusta myyntiin, vaikka asiakkaita ehkä kulki vähän vähemmän. Myöhemmin myynti vain kasvoi, joten monella alalla välttämättömiä koronatukia ei tarvinnut hakea.

Vuonna 2021 hinnat nousivat monta kertaa ja myös saatavuusongelmia ilmaantui.

- Enää ei jännitä mikään. Olen niin kivisen tien kulkenut ja hammasta on purtu, kun on mietitty mistä rahat löytyvät. Kyllä ne aina on kuitenkin löytynyt.

- Toimimme monella alueella ja vaikka uusien tuotteiden myyntiä ei jonain päivänä olisi, aseiden huolloille ja remonteille on kuitenkin tarvetta ja töitä on aina jonossa.

Liiveri myönsi laajennukseen tukea, joka Mikon mukaan helpotti tekemistä tosi paljon. Tuen hakeminen oli tuttua, sillä aikaisemmin tukea on myönnetty Vuorelan Raudan puolella olevaan monitoimihydraulipuristimeen. Mikon mukaan kone olisi pitänyt hankkia jo aikaisemmin, sillä se nykyaikaisti toimintaa, kun esimerkiksi työkalujen vaihdot sujuvat helposti verrattuna vanhoihin. Ilman tukea ei konetta ehkä olisi uskaltanut tai malttanut hankkia.  

Vuorelan Raudalla on edelleen jokapäiväisessä käytössä sellainen kone, jossa on vuosiluku 1881.

-Kerran joku kysyi, onko hallin puolella rautatie, koska kone pitää niin kovaa ääntä. Siihen hommaan mitä sillä tehdään, se on aivan pistämätön.

0 kommenttia

Jalasjärven Lamminjärven alueella on aloitettu syksyllä 2022 osallistava suunnittelu alueella toimivien yhdistysten kanssa. Tämän vuoden aikana laaditaan alueen kehittämissuunnitelma, jossa otetaan huomioon alueen erilaiset toiminnot ja erilaiset toimijat sekä muun muassa matkailulliset näkökulmat. Suunnitelmaan kirjataan yhdistysten yhteinen näkemys alueen kehittämisestä ja pohditaan mahdollisia toteuttajatahoja.

Syksyllä 2021 Liiveri keräsi Jalasjärven alueelta kehittämisideoita ja esitteli niitä yleisötilaisuudessa keväällä 2022. Ideoissa nousi esille hyvin vahvasti Lamminjärven alueen kehittämistarve. Kehittämismahdollisuuksia pohdittiin parissa ideointi-illassa ja päädyttiin hakemaan suunnitteluhanke, jota lähti vetämään Kurikan kaupungin elinvoimaosasto.

Hanke lähti käyntiin elokuussa 2022. Syksyn aikana suunnitelman pohjaksi on kerätty pohjatietoja kaupungin suunnitelmista ja aloitettu yhdistysten kanssa pidettäviä osallistavia suunnittelutilaisuuksia.

- Suunnittelutilaisuuksissa mietitään eri tahojen kanssa mitä Lamminjärvellä nykyään tehdään, mitä siellä haluttaisiin tehdä ja mitä toimenpiteitä alueella kaivattaisiin. Tärkeää on miettiä myös mitä alueella haluttaisiin tehdä esimerkiksi viiden vuoden päästä, kertoo Kurikan kaupungin hankekoordinaattori Reetta Yli-Hynnilä.

Ideoinnin ja unelmoinnin rinnalla mietitään joka yhdistyksen kanssa myös sitä, kuka ideat voisi toteuttaa.

- Tarkoitus on, että laadittavan suunnitelman avulla myös yhdistykset voisivat olla myöhemmin toteuttamassa alueen kehittämistoimenpiteitä esimerkiksi Liiverin rahoituksen avulla.

Suunnitelman laadinnassa päästään kunnolla vauhtiin kevään aikana.

- Jos teidän yhdistyksenne haluaa tulla mukaan ideointiin, kannattaa minuun olla yhteydessä, jotta voimme sopia suunnittelutilaisuuden ajankohdan, Reetta kannustaa.

0 kommenttia

Ilmajoella toimiva Hautala Service Oy perustettiin 1987 alun perin huoltotoimintaa varten. Vuosien aikana toiminta on kasvanut ja laajentunut ammattikoneiden, kuten suurteholeikkureiden ja viherkoneiden maahantuontiin ja myymiseen. Kyseessä on perheyritys, jonka toiminnassa tänä päivänä on mukana alkuperäisen yrittäjän Jarkko Hautalan lisäksi hänen veljensä Arto sekä kaksi Jarkon poikaa, Joel ja Tuomas.  

Joel Hautala tuli täyspäiväisesti mukaan yrityksen toimintaan joulukuussa 2015, valmistuttuaan rakennusmestariksi.

- Vielä lukioikäisenä ei ollut selvää, että tulisin tänne töihin, mutta siinä vaiheessa, kun tulin, se oli päivänselvää, Hautala kertoo.

- Perheyrityksessä meillä on hyvä dynamiikka ja tulemme hyvin toimeen keskenämme. Meillä kaikilla on vähän erilaista näkemystä, koska olemme eri ikäisiä ja meillä on erilaiset taustat. Vanhemmat tietävät kuinka tehdään ja me nuoremmat tuomme kehitystä. Kukaan ei haraa liikaa vastaan ja päätökset on saatu tehtyä yksimielisesti, Joel Hautala toteaa.

Huoltohalli toi kaivattua lisätilaa

Liikevaihdosta suurin osa yritykselle tulee maahantuonnista. Lisäksi tehdään koneiden huoltoja Ilmajoella sekä valtuutetuissa huoltopisteissä ympäri Suomea. Pitkä kokemus näkyy toiminnassa monin tavoin ja esimerkiksi maahantuotujen merkkien varaosien toimitusvarmuus on pystytty pitämään korkeana. Yrityksessä mietitään koko ajan, miten toimintaa voitaisiin kehittää.

- Veljeni kouluttautuu korkeammalle huoltopuolella. Huoltopuolta haluttaisiin kehittää eteenpäin ja hankkia modernit järjestelmät. Ollaan nytkin hyvin kehittyvä yritys ja yritetään mahdollisimman paljon automatisoida, niin ettei tarvitsisi suullisesti kertoa samoja asioita moneen kertaan ja silloin kaikki voisivat keskittyä paremmin tekemiseen.

Huolto- ja kokoonpanotoimintaa suoritettiin ennen kahdessa eri paikassa Ilmajoella. Toinen halli sijaitsi kauempana ja toinen uuden, keväällä 2021 valmistuneen hallin vieressä. Liiveri myönsi Hautala Service Oy:lle investointitukea huoltohallin rakentamiseen. Uuden hallin rakentamisen myötä myös raskaamman konepuolen huoltoja pystytään tekemään samassa paikassa.

- Kaikki huoltomiehet ovat nyt samassa paikassa ja isommatkin koneet mahtuvat halleihin.

Huoltohalli valmistui ja otettiin käyttöön suunnitellussa aikataulussa. Hautala kokee, että oli tärkeää saada lisää tilaa. Kun puitteet ovat kunnossa, pystytään huoltoja tekemään ympäri vuoden. Viime talvena koneita haettiin huoltoon kauempaakin.

Kaikkien ääni kuuluviin

Hautala Servicessä pidetään kuukausittain palaveri ja koko porukka on mukana päätöksien tekemisessä. Yrityksessä koetaan tärkeäksi se, että kaikkia kuunnellaan ja asioita viedään porukalla eteenpäin.

- Meillä on tosi vähäinen vaihtuvuus työntekijöissä. Meillä on tosi osaavaa porukkaa ja se on toki mahtavaa itsellekin ja tässä on mukava olla, kun kaikki osaa työnsä ja arvostaa tätä hommaa.

- Pohjalaisille se on vaikeaa, mutta kyllä me yritämme muistaa kehuakin välillä, Hautala sanoo.

Välillä käydään porukalla syömässä, juhlahetket huomioidaan ja satunnaisien pitkien työpäivien yhteydessä voidaan hakea koko porukalle pitsaa.

- Huolehditaan, ettei nälkä pääse yllättämään ja pidetään huoli omistamme.

 - Tarkoitus on ohjata toimintaa pitkällä kaavalla. Olen nyt 30-vuotias ja vielä ainakin 30 vuotta olisi tarkoitus jatkaa, Hautala hymyilee.

0 kommenttia