Uutiset

Hankerekisteri kokoaa kehittämishankkeet

Haluaisitko tietää, minkälaisia kehittämishankkeita on käynnissä tai jo toteutettu? Tarvitsetko maksuttoman ja luotettavan alustan, jossa voit viestiä hankkeen asioista? Maaseutuverkoston hankerekisteri on helppokäyttöinen ja hakutoimintonsa ansiosta selkeä kehittämishankkeiden kirjasto, johon kaikki myönteisen rahoituspäätöksen saaneet kehittämishankkeet siirtyvät automaattisesti.

Hankerekisterissä voit selailla tietoja maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetuista kehittämishankkeista. Hankerekisteri avaa uusia mahdollisuuksia hankkeen viestinnän tehostamiseen, sillä hankekortille voit päivittää hankkeen ajankohtaisia uutisia, tuloksia ja linkkejä ja jopa lisätä loppuraportin – näin saat hankkeen aikana opitut asiat kaikkien muidenkin tietoon. Hankekorttia voisi kuvata pienimuotoiseksi hankkeen ”kotisivuksi”.

Hankekortin muokkausoikeuksien myöntäminen tapahtuu Hyrrässä. Jos lisäät hankekorttiisi käyttäjätunnuksen tänään, pääset jo huomenna muokkaamaan sitä. Tiedot hankerekisteriin tulevat Ruokaviraston hallinnoimasta tietojärjestelmästä ja päivittyvät kerran vuorokaudessa. Lisäksi hankerekisterin päivittäminen vaatii käyttäjätunnuksen luomisen Maaseutuverkoston sivuille.

Liiverin vuosikokous 28.3.

Kehittämisyhdistys Liiveri ry:n vuosikokous on Kohtalonmäellä (Löyhingintie 14, Jalasjärvi) tiistaina 28.3. klo 18.

Kutsu.

Tervetuloa

Miten hankehakija voi valmistautua hakujen avautumiseen?

Vielä hetken joudumme odottamaan hankehakujen avautumista. Hakemiseen voi kuitenkin jo valmistautua kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on hankkeen suunnittelu ja valmistelu. Heti alkuvaiheessa kannattaa olla yhteydessä Liiveriin, josta saat lisätietoa uuden kauden tukimuodoista ja mihin tukea voi saada. Toinen tapa on hoitaa Suomi.fi:n valtuudet kuntoon hakemuksen jättämistä varten, mikäli niitä ei vielä ole hankittuna. Yhdistys tarvitsee valtuuksia monissa muissakin asioinneissa.

Valtuus tarkoittaa sitä, että jollakin henkilöllä on tai henkilölle on annettu oikeus asioida yrityksen, yhdistyksen tai muun organisaation nimissä. Valtuuden saanut henkilö tunnistautuu Hyrrään, jossa hakemukset jätetään, omilla pankkitunnuksillaan, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla. Järjestelmä saa Suomi.fi-valtuudesta tiedon siitä, mitä henkilö voi siellä tehdä organisaation nimissä. Henkilölle voidaan antaa esimerkiksi oikeudet katsella, valmistella, täyttää tai lähettää hakemus Hyrrässä.

Oikeudet hakemuksien tekemiseen Hyrrässä voi hakea esimerkiksi kaikille yhdistyksen nimenkirjoittajille. He toimivat Hyrrässä hakemusten allekirjoittajina eli lähettäjinä. Koska valtuuksia on eri tasoisia, niitä voi hakea myös hankkeessa avustaville henkilöille, jolloin he voivat täyttää hakemukseen tietoja tai lisätä liitteitä, vaikka eivät voi lähettää hakemuksia.

Kun valtuudet on kunnossa, pääsee hakemuksen jättämään heti hakujen avauduttua. Seuraa Liiverin tiedotusta hakujen avautumisesta.

Hyvää talvilomaa!

Liiverin väki lomailee pääosin viikon 9. 

Liiveri allekirjoitti sopimuksen MMM:n ja Ruokaviraston kanssa

Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto ja Kehittämisyhdistys Liiveri allekirjoittivat sopimuksen, joka koskee maaseudun paikallisten kehittämisstrategian toteuttamista. Sopimuksessa sovitaan Liiverin, ministeriön ja Ruokaviraston välisestä yhteistyöstä vuosille 2023–2027.

Kaikki Suomen 52 paikallista Leader-ryhmää allekirjoittivat oman sopimuksensa ohjelmakaudelle 2023–2027 Säätytalolla perjantaina 10.2.2023. Leader-ryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joissa ovat mukana alueen asukkaat ja aluetta kehittävät yhteisöt, kuten järjestöt ja alueen kunnat. Paikallisilla toimilla parannetaan maaseudun elinvoimaisuutta, kehitetään paikallisia palveluja ja elinkeinoja, tuetaan mikroyrityksiä ja yrittäjyyttä. Leader-ryhmät myöntävät EU-rahoitusta maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystukiin oman paikallisen kehittämisstrategiansa mukaisesti. 

Tunnelmaltaan innostuneessa allekirjoitustilaisuudessa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio puhuivat paikallisten toimijoiden merkityksestä maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä. 

- Leader-toiminta on lunastanut paikkansa aluekehittäjänä. Paikalliset toimet edistävät paitsi ihmisten myös ympäristön hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Leader kannustaa ja antaa välineitä maaseudun asukkaille aktiiviseen toimintaan. Se vahvistaa osaltaan demokratiaa, Kurvinen lausui. 

- Arvostan todella paljon Leader-hallitusten työtä oman alueenne kehittäjinä, verkostoina ja alustoina, Kurvinen jatkoi kiitellen puheensa lopuksi.

Liiverin hallituksen puheenjohtaja Tarja Pienimäki pitää vähintäänkin yhtä tärkeänä myös yhdistysten ja pienten yritysten panosta alueemme kehittämisessä.

- Yhteistyössä saamme enemmän aikaan, toteaa Pienimäki.

Kansliapäällikkö Husu-Kallio nosti puheessaan esiin Leader-työn edistyksellisyyden.

- Suomi on Leader-toiminnan todellinen edelläkävijä. Se näkyy tänäänkin kyvyssä yhdistää osaaminen ja asiantuntemus oman alueen tarpeisiin.

Leader-ryhmiä on kaikilla Suomen maaseutualueilla, ja Leader-rahoituksen piirissä on yhteensä runsaat 2,5 miljoonaa maaseutuasukasta. 

Liiverin toiminnanjohtajan Sinikka Koivumäen mielestä on merkillepantavaa, että paikalliset Leader-ryhmät tekevät sopimuksen ministeriön ja Ruokaviraston kanssa. 

- Meillä on suora ja välitön keskusteluyhteys valtakunnan tason viranomaisiin ja meitä kuunnellaan, mikä on paikallisen kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, Koivumäki sanoo.

Leader-toiminnalla eli yhteisölähtöisellä paikallisella kehittämisellä toteutetaan osaltaan Suomen EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, mikä pitää sisällään myös maaseudun kehittämisen. Leader-toiminnan rahoitus koostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahoituksesta. Mukana on aina myös hakijoiden yksityistä rahoitusta.

Leader-toiminnan julkinen rahoitus on viisivuotiskaudelle 230 miljoonaa euroa. Yhden ryhmän saama julkinen rahoitus vaihtelee 2,6–8,3 miljoonan euron välillä. Liiverin alueelle rahoitus näille vuosille on lähes 5,7 miljoonaa euroa.

Viestintäkoordinaattori haussa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus hakee maaseutuviestinnän koordinaattoria Seinäjoelle määräaikaiseen työsuhteeseen. Koordinaattorin päätehtäviin kuuluu vastata alueen CAP-suunnitelmaan liittyvästä viestinnästä ja sen kokonaisuuden koordinoinnista Leader-ryhmien, kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden sekä ELY-keskuksen kanssa. Koordinaattori vastaa myös alueellisen viestinnän toteuttamisesta ja kehittämisestä, järjestää tapahtumia ja koulutustilaisuuksia yhteistyössä alueellisen verkoston kanssa, luo ja vahvistaa toimijoiden verkostoa sekä räätälöi valtakunnallista viestintää vastaamaan alueen erityispiirteitä.

Tehtävän hoitaminen edellyttää strategista ajattelua ja näkemyksellisyyttä verkosto- ja viestintätyöhön. Tehtävässä vaaditaan ymmärrystä ja osaamista viestinnän tuloksellisuudesta sekä vahvaa, laaja-alaista ja ajantasaista osaamista viestinnän monikanavaisesta toteutuksesta. Myös eri viestintävälineiden ja ohjelmistojen laaja-alainen osaaminen sekä viestinnän sisällön tuottamisen taidot sosiaalisen median eri kanaville ovat tarpeellisia tehtävässä.

Lue työpaikan lisätiedot ja täytä hakemus 13.2. mennessä.

Liiverin rahoituspotti jatkossakin yli miljoona euroa vuodessa

Päätös Kehittämisyhdistys Liiverin valinnasta Leader-ryhmäksi ja rahoitukseksi vuosille 2023–2027 on tullut! Liiverin kehittämisstrategia on maa- ja metsätalousministeriössä arvioitu erinomaiseksi. Valintakomitean mukaan strategia oli kokonaisuudessaan erittäin hyvä; havainnollinen ja selkeä, sujuvasti kirjoitettu ja alueen näköinen. Laadukas strategia vaikuttaa myös rahoituksen määrään ja Liiveri saa jälleen hyvän rahapotin paikalliseen kehittämiseen. Julkinen rahoitus vuosille 2023–2027 on 5 673 200 euroa, mikä on hieman suurempi kuin edellisellä kaudella, kun verrataan vuosittain käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Liiveri strategian tekoon osallistui laaja joukko alueen asukkaita, yhteisöjä ja yrittäjiä muun muassa vastaamalla kyselyihin ja osallistumalla työpajoihin ja asiantuntijaryhmiin. Näin saatiin selville, mitä asioita asukkaat ja yritykset haluavat tulevien vuosien aikana kehittää. Valintakomitean mukaan osallistava prosessi oli erinomainen.

- Näin hyvää strategiaa emme olisi saaneet aikaan ilman aktiivista osallistumista, kiittää Liiverin toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki. Tästä on hyvä jatkaa varsinaiseen strategian toteuttamiseen, mikä tarkoittaa hyvien hankkeiden ja yritystukien rahoittamista.

Liiverin kehittämisstrategia ohjaa paikallista kehittämistä Seinäjoen, Jalasjärven ja Ilmajoen alueilla. Liiverin alueen visiona on olla kulttuuristaan ylpeä innovatiivinen alue, jossa on tilaa tulevaisuudelle. Arvojensa mukaisesti Liiveri haluaa olla muun muassa innostava ja uudistava verkostomainen toimija. Strategiassa on neljä painopistettä, joiden mukaan kehittämistyötä tehdään.

Painopisteet ovat:
• Yhteisö – Kukoistamaan uudistumalla, avaimia yhteiseen tekemiseen
• Yritys – Uskalla niin onnistut, tehoja menestyksen moottoreille
• Nuori – Sinussa on tulevaisuus, tehdään se yhdessä
• Oppi – Ei ojaan kaada, kohti uutta tiedolla ja yhteistyöllä.

Nyt käynnistyvällä kaudella Suomessa toimii yhteensä 52 Leader-ryhmää. Leader-toimintaan julkista rahoitusta on yhteensä 230 miljoonaa, josta EU:n osuus on 43 prosenttia, valtion osuus 37 prosenttia ja kuntien osuus 20 prosenttia.

Haut aukeavat portaittain ennen kesää ja tukimuodot tulevat hieman muuttumaan viime kaudesta. Liiveri tiedottaa hakujen aukeamisesta heti, kun siitä on tarkempaa tietoa.

Lisätiedot:
Sinikka Koivumäki, toiminnanjohtaja
sinikka.koivumaki@liiveri.net, 040 513 1824

Tutustu Liiverin strategiaan täällä.

Haemme Liiveriin viestintäassistenttia kesäksi

Tarjoamme monipuolisia viestintähommia, tukea ja yhdessä tekemistä, mutta myös itsenäisiä töitä. Pääset kurkistamaan työhön maaseudun kehittämisen parissa. Kesätyö Liiverissä on mahdollisuus kehittää osaamistasi ja haastaa itseäsi viestijänä. Tärkeää on hyvä asenne ja innostuva ote työhön. Työn itsenäisen luonteen ja toiminta-alueen laajuuden vuoksi odotamme, että sinulla on ajokortti ja oma auto käytössäsi.

Työ sopii sinulle, jos:
- olet helposti lähestyttävä ja haluat työskennellä ihmisten parissa niin yrityksissä kuin kylien yhteisöissä
- sinulla on osaamista valokuvaamisesta ja videoinnista ja myös editointitaitoja. Tekstin tuottaminen sujuu sinulta luontaisesti.
- olet digitaalisissa kanavissa kuin kotonasi
Työn alkaminen on soviteltavissa touko-kesäkuulle ja sen kesto on 3–4 kuukautta. Toimistomme sijaitsee Ilmajoella, mutta työtä on mahdollista tehdä osittain myös etänä ja joustavasti.

Lähetä vapaamuotoinen hakemus, CV sekä mahdolliset 1–3 työnäytettä 10.2.2023 mennessä osoitteeseen: hakemus(a)liiveri.net.

Jos sinulla on kysyttävää, niin ota rohkeasti yhteyttä (ensisijaisesti sähköpostitse):
Toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki
sinikka.koivumaki(a)liiveri.net
p. 040 513 18 24

Toiveistanne: henkilökohtaista neuvontaa ja sähköistä viestintää

Uusi rahoituskausi käynnistyy vuonna 2023. Liiverin asiakkaat toivovat eniten saavansa henkilökohtaista neuvontaa uusien hankehakemusten valmisteluun Liiveristä. Lisäksi asiakkaat toivoivat tietoiskuja sosiaaliseen mediaan ja nettisivujen opastekstejä. Korkealla toiveissa olivat myös teemakohtaiset aktivointitilaisuudet. Otamme toiveenne huomioon viestinnän ja tilaisuuksien suunnittelussa.

Asiakkaidemme toiveet uuden kauden käynnistymisen tukemisesta kävivät ilmi vuosittaisesta asiakastyytyväisyyskyselystämme. Kysely toteutettiin vuoden vaihteessa. Se lähetettiin sähköpostilla lähes 150 asiakkaalle ja saimme yhteensä 30 vastausta. Vastausten mukaan 90 % vastaajasta suosittelee Liiverin rahoitusta muille ja asiakaspalvelun kouluarvosana oli 8,9. Pääosa annetusta palautteesta oli kiittävää, mutta saimme myös hyviä kehittämisehdotuksia. Kiitos kaikille vastanneille!

Jos sinulla on mielessä alustava hankeidea, ole yhteydessä Liiverin asiantuntijoihin. Kehitellään ideaa eteenpäin ja Leader-rahoitukseen kasvokkain, Teamsilla, puhelimessa tai sähköpostilla. Ota somekanavamme seurantaan (Facebook, Instagram, LinkedIn). Julkaisemme siellä ja kevään aikana uudistettavilla nettisivuilla tiedot hakujen käynnistymisestä yms. Olemme mukana mm. Minustako yrittäjä? -tilaisuuksissa ja järjestämme Juuret ja siivet -strategian painopisteiden mukaisia teematilaisuuksia kauden käynnistyttyä. Tule mukaan!

Seinäjokelaiset päättävät 200 000 euron asukasbudjetista

Asukasbudjetti on Seinäjoen kaupungin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia.

Asukasbudjetin teemana on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Ideointi on avoinna meidan.seinajoki.fi-sivustolla 31.1.2023 saakka. Ideoinnissa tulee osallistaa lapsia ja nuoria. Ideat voivat liittyä esimerkiksi kylien ja kaupunginosien toimivuuden, vapaa-ajan mahdollisuuksien, tapahtumien, viihtyisyyden, elinvoimaisuuden, ympäristön turvallisuuden tai yhteisöllisyyden lisäämiseen lasten ja nuorten näkökulma huomioiden. 

Kevään 2023 yhteisötreffit järjestetään tänä vuonna Asukasbudjetti-ideointiklinikoiden merkeissä.

Ideointiklinikat ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa voit jatkojalostaa ideoitasi Seinäjoen kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy!

Ideointiklinikat:
10.1. Ylistaron monipalvelukirjasto, Kaukola-auditorio, klo 17-19, Kaukolanraitti 5
12.1. Seinäjoen pääkirjasto Apila, Jaaksi-sali, klo 16-19, Alvan Aallon katu 14
18.1. Peräseinäjoen Terästalo, valtuustosali, klo 17-19, Keikulinkuja 11
26.1. Nurmon kirjasto, Nurmo-sali, klo 17-19, Nurmontie 7

Lue lisää Seinäjoen kaupungin tiedotteesta.