Seinäjoen seutu

Liiverin toiminta-alueena on Seinäjoen seutu. Seinäjoen seutu sijaitsee keskellä Etelä-Pohjanmaan lakeuksia. Seutu koostuu Ilmajoen, Kurikan, Jalasjärven ja Seinäjoen kunnista. Alueen kunnat ovat erilaisia sekä kooltaan että elinkeino- ja väestörakenteeltaan. Seudun pinta-ala on 3343,9 km² ja siitä 50,4 km² on vettä.

Seinäjoen seudulla ydinmaaseutua ovat Jalasjärvi ja Kurikka, kaupungin läheiseksi maaseuduksi luetaan Ilmajoki. Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus on Seinäjoen kaupunki. Kuntaliitokset Nurmon, Ylistaron ja Peräseinäjoen kanssa ovat kasvattaneet kaupungin asukasluvun yli 56 000 asukkaaseen.

• Väestörakenne ja -ennuste
• Elinkeinorakenne ja kehitysnäkymä
• Väestön koulutustaso ja erityisosaaminen
• Luonnon ja kulttuuriympäristön kuvaus
• Alueen sopivuus Leader-ohjelman toteuttamiseen
• Seutukunta ruohonjuuritason silmin - alueen SWOT

---

Väestörakenne ja -ennuste

Asukkaita Seinäjoen seudulla on yhteensä 85 000. Asukastiheys on 25,3 asukasta per neliökilometri. Seudun asukasmäärä on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvussa. 

Huoltosuhde on alueiden keskeinen hyvinvoinnin mittari. Huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Seinäjoen seudun huoltosuhde on 0,53, mikä on hivenen korkeampi kuin koko maassa, mutta pienempi kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin.

Etelä-Pohjanmaa tulee ennusteiden mukaan kärsimään väestötappioista maakuntien keskiarvoa enemmän. Vaikka maakunnassa kärsitään väestön vähenemisestä, muun muassa Seinäjoen asukasmäärän ennakoidaan kasvavan.

Elinkeinorakenne ja kehitysnäkymät

Etelä-Pohjanmaan elinkeinorakenne poikkeaa koko maan elinkeinorakenteesta merkittävästi alkutuotannon suuren osuuden vuoksi. Jalostus työllistää 28 % väestöstä eli useamman kuin koko maassa keskimäärin. (Etelä-Pohjanmaan maakuntaportaali 2005)

Seinäjoen seudulla alkutuotannon osuus työllistäjänä on Etelä-Pohjanmaan kokonaismäärän yläpuolella kahdessa kunnassa: Jalasjärvellä ja Ilmajoella. Palvelut työllistävät Seinäjoen seudulla enemmän kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin, mutta niiden osuus jää silti koko maan keskiarvosta. Poikkeuksen muodostaa maakuntakeskus Seinäjoki, jossa palvelut työllistävät yli 73 % työvoimasta. Etelä-Pohjanmaalla yritysten toimipaikat lisääntyivät vuosina 1994–2003 kaikissa kunnissa. (Etelä-Pohjanmaan ennakointiportaali 2005)

Ympäristöalan kasvuvauhti on maakunnassa nopeaa, ja siksi alan edistäminen aluekehityksen osana olisi perusteltua. Infrastruktuurin kehittämisen puolella on muutamia työllisyysvaikutuksiltaan suuria rakennushankkeita, muun muassa Seinäjoen lentoaseman kehittäminen, pääradan parantaminen sekä tiestön kunnostamiseen liittyvät hankkeet.

Myös Maaseutuviraston sijoittaminen Seinäjoelle tuo alueelle runsaasti uusia työpaikkoja. Uusien asukkaiden muuttaminen seudulle on tätä kautta todennäköistä ja asettaa omat haasteensa asumis- ja palvelutarpeisiin liittyen.

Muuttoliike ja väestön vanheneminen vaikuttavat työikäisten määrään ja ikärakenteeseen ja edelleen työvoiman saatavuuteen koko Etelä-Pohjanmaan alueella. Erityisesti muuttotappioalueiden tilanne on hankala, sillä muuttajat ovat useimmiten nuoria ja hyvin koulutettuja, joita alueet tarvitsevat kehittääkseen elinkeinotoimintaansa. (Etelä-Pohjanmaan ennakointiportaali 2005)

Seinäjoen seudun työttömistä naisia on yli 54 %, mikä on selvästi enemmän kuin koko maassa, samoin työttömien nuorten osuus on keskimääräistä suurempi.

Väestön koulutustaso ja erityisosaaminen

Tilastokeskuksen kehittämällä koulutustasomittaimella tarkasteltuna Etelä-Pohjanmaan koulutustaso on maan alhaisin. Seutukuntatasolla Etelä-Pohjanmaan paras koulutustaso vuoden 2003 tietojen mukaan on Seinäjoen seutukunnassa, missä sekä keskiasteen että korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on suurin. (Etelä-Pohjanmaan ennakointiportaali 2005)

Osaamistason nostamiseen on pyritty korkea-asteen opetuksen sekä yliopistotasoisen tutkimuksen kehittämisen kautta. Edelleen yhtenä suurena haasteena voidaan pitää maakunnan osaamis- ja koulutusyksiköissä olevaa osaamisen levittämistä alueen pieniin yrityksiin ja yhteisöille.

Koko maakunnan tutkimus- ja innovaatiovahvistuminen on hyvässä vauhdissa, mistä osoituksena on yli kymmenen tutkimusprofessuurin Epanet-verkosto sekä Seinäjoen yliopistokeskus. Osaamisen tason kohottamista tukee myös Seinäjoella toimiva teknologia- ja innovaatiokylä Triano.

Alueellamme toimii myös monialainen ammattikorkeakoulu (SeAMK), jolla on vahva rooli yrittäjyyttä tukevana oppilaitoksena. Koulutuskeskus Sedu toteuttaa puolestaan ammatillista peruskoulutusta ja aikuiskoulutusta sekä hoitaa oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtävää. Lisäksi seudulla toimii muutamia kuntien, yksityisten tahojen ja säätiöiden omistamia opistoja ja oppilaitoksia.

Seudun jokaisessa kunnassa on oma lukio, Seinäjoella kuntaliitoksien myötä neljä. Lukiot tulevat jokaisessa kunnassa säilymään ainakin ohjelmakauden 2007–2013 ajan. Kyläkoulujen kohtalosta sen sijaan on seudun kunnissa käyty kiivasta keskustelua ja monia kyläkouluja uhkaakin lähivuosina joko yhdistäminen toiseen kouluun tai toiminnan lopettaminen.

Luonnon ja kulttuuriympäristön kuvaus

Etelä-Pohjanmaa on jokilaaksojen ja Suomenselän maakunta. Maakunnan yksi suurimmista valuma-alueista on Kyrönjoen valuma-alue. Pellot sijaitsevat pääosin jokilaaksoissa. Keskipeltoala tilaa kohden on suurinta Seinäjoen seutukunnassa ja Härmänmaalla. Ympäristön tila on Etelä-Pohjanmaalla keskimääräistä tasoa lukuun ottamatta jokivesistöjä, joiden tila on valtakunnan heikointa. Luonnon sietokyvyn suhteen ympäristökuormitus on alueella suurta.

Etelä-Pohjanmaan voimakkaan maatalouden vuoksi pienen ympäristöpaineen kuntia on vähän. Vesistöjen hajakuormitus, maaseudun kulttuurimaisemien rappeutuminen, pohjavesien pilaantuminen ja turvetuotannosta poistuvat suot ovat keskeisiä ympäristöongelmia myös Seinäjoen seudulla.

Maakunnassa on poikkeuksellisen paljon arvokkaita kulttuurimaisemakokonaisuuksia, joista merkittävimpiä on Ilmajoen Alajoen kansallismaisema. Alueen elinkeinohistoria näkyy seudun luonnossa ja kulttuurimaisemissa. Näkyvimpiä ihmistyön tuloksia ovat jokilaaksojen laajat peltolakeudet, jotka ovat arvostettuja kansallismaisemia.

Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on vielä muuta Suomea enemmän vanhaa rakennuskantaa ja arvokkaaksi luokiteltuja kyläkokonaisuuksia. Kulttuurimaisemiin liittyy läheisesti myös perinteinen pohjalainen rakennusperinne, jonka vaalimiseen on viime aikoina kiinnitetty lisääntyvää huomiota. (Etelä-Pohjanmaan ympäristöohjelma 2000–2006)

Seinäjoen seutu on vireä kulttuuri- ja tapahtumaseutu. Suuret tapahtumat Tangomarkkinat ja Provinssirock sekä Ilmajoen musiikkijuhlat tunnetaan kaikkialla. Uudemmista tapahtumista voidaan mainita Seinäjoen Vauhtiajot, Jalasjärven nuorten tapahtuma Aukusti ja Kurikan Haku Päällä -festivaalit. Seudun maaseutumatkailuyritykset ovat vahvasti mukana kehittämässä maakunnan luokkaretki- ja leirikoulupalveluja lapsille ja nuorille. Eri urheilujärjestöillä on myös valmiuksia ja uskallusta suurempienkin valtakunnallisten urheilutapahtumien organisoimiseen.

Etelä-Pohjanmaan kulttuurin seutuverkoston toiminta on osa maakunnallisen kulttuurin kehittämiskeskuksen toimintaa (Etelä-Pohjanmaan kulttuuriportaali). Sen koordinoijana toimii Etelä-Pohjanmaan liitto. Jokaisella seutukunnalla on oma kulttuurinen vahvuusalueensa. Seinäjoen seudulla painopistealueena on lasten ja nuorten taidekasvattajaverkosto, jota alettiin koota jo Liiverin rahoittaman lasten ja nuorten taidekasvatushankkeen aikana.

Alueen sopivuus Leader-ohjelman toteuttamiseen

Seinäjoen seutu soveltuu hyvin toimintaryhmän ohjelman toteuttamisalueeksi. Seudulla on menestyksekkäästi toteutettu kaksi paikallista kehittämisohjelmaa, LEADER II vuosina 1997–2000 ja ALMA vuosina 2001–2006. Toimintaryhmän on ollut helppo tehdä työtä kuntien kanssa eikä esimerkiksi rahoituksen kanssa ole ollut ongelmia. Toiminnalla on kuntien luottamus – olivathan Seinäjoen seudun kunnat aloitteen tekijöinä kehittämisyhdistyksen perustamisessa vuonna 1997.

Alueen ihmisille seutu muodostaa selkeän talousalueen, jossa on totuttu asioimaan erilaisiin palveluihin liittyen. Asukaspohja antaa hyvät mahdollisuudet toteuttaa pitkäjänteistä ohjelmaa. Seinäjoen seudulla on totuttu tekemään yhdessä, täällä riittää intoa, tekijöitä ja uskoa tulevaisuuteen. Kuten yleensä Etelä-Pohjanmaalla, Seinäjoen seudullakin on vankka pohjalainen yhdessä tekemisen kökkähenki. Sitä on voitu hyödyntää paikalliseen kehittämistyöhön ja se on myös vaikuttanut monien hankkeiden hyviin tuloksiin.

Seutukunta ruohonjuuritason silmin – Alueen SWOT

Seudun vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet on kartoitettu SWOT-analyysin avulla. Seuraavassa on koottu tilastojen, kokemusten ja alueen toimijoiden näkemysten pohjalta alueemme vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet paikalliseen kehittämistyöhön:

Heikkoudet:

• Vähän työ- ja vaikuttamismahdollisuuksia nuorille
• Keskimäärin alhainen koulutustaso
• Muutosvastarinta, jääräpäisyys ja sisäänpäin lämpiävyys
• Yritysrakenteen yksipuolisuus (palvelujen ja alkutuotannon suuri osuus)
• Yksin yrittäminen
• Pienyritysten kasvuhaluttomuus
• Matala jalostusaste
• Vähäinen uuden teknologian hyväksikäyttöaste
• Viennin alhainen osuus
• Vetojuhtayritysten vähäisyys

Vahvuudet:

• Maaseudun kehittäjien verkostot ja olemassa olevat yhteistyökuviot
• Kehittynyt aluekehitystyö
• Tiivis kuntayhteistyö
• Pienyrittäjyysperinne
• Vireä kylätoiminta, vilkas järjestöelämä
• LEADER II - ja ALMA-ohjelmissa tehty pohjatyö, hankkeista saadut kokemukset, osaamisen ja tiedon kerääntyminen
• Alueen koulutus- ja kehittäjäorganisaatiot toimintaryhmätyöskentelyn tukena ja työkaluina, osaamisen hyödyntäminen
• Vahva alkutuotanto ja siihen liittyvä osaaminen
• Vahva ja omaperäinen kulttuuri
• Vankka kokemus isojen tapahtumien järjestämisestä
• Turvallinen ympäristö

Mahdollisuudet:

• Innokkaat, kehittämistyöstä kiinnostuneet ja hanketyöskentelyn omaksuneet ihmiset
• Avara maaseutuympäristö
• Hyvä liikenteellinen sijainti
• Hyvät tietoliikenneyhteydet
• Valokuituverkkojen yhdistäminen luo uusia palveluita
• Sijainti kasvavan keskuksen ympärillä, maakunnan ytimessä.
• Vuorovaikutus ja verkostoituminen sekä alueen sisällä että ulospäin kansallisesti ja kansainvälisesti
• Seudulla muuttovoittokuntia
• Uusia yrittämisen mahdollisuuksia
• Ruotsin läheisyys
• Yrittäjyyskasvatukseen panostaminen
• Tyhjät kiinteistöt

Uhat:

• Palvelujen vähentyminen / keskittyminen kuntakeskuksiin
• Maatalouden rakennemuutos
• Ammattityövoiman saanti vaikeutuu
• Nuoret eivät ole kiinnostuneita yrittäjyydestä
• Nuoret muuttavat pois, eivätkä palaa seudulle takaisin
• Nuorten ruotsinkielentaidon heikkeneminen
• Tulevat sukupolvenvaihdokset yrityksissä ja maatiloilla
• Tiestön heikkeneminen
• Yhteisöllisyyden väheneminen

Klikkaa kuvaa ja lue lisää
Komiasta Seinäjoen seudusta