Etelä-Pohjanmaalla on liivereissä totuttu säilyttämään kaikkea tarpeellista. Niinpä myös maaseudun kehittämisen kannalta tärkeitä työkaluja säilytetään Liiverissä – Seinäjoen Seudun Kehittämis-yhdistyksessä. Liiveri on rekisteröity yhdistys, jonka tehtävänä on kannustaa Seinäjoen seudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan.

Kymmenen faktaa Liiveristä

1. Liiveri on paikallinen maaseudun kehittämisyhdistys.

Suomessa on 56 paikallista maaseudun kehittämisyhdistystä, ja Liiveri on yksi niistä. Liiverin toiminta-alueeseen kuuluu Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka ja Seinäjoki. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja niinpä myös kehittämisyhdistyksiä voidaan kutsua muun muassa toimintaryhmiksi, Leader-ryhmiksi, Leader-toimintaryhmiksi, Leader-yhdistyksiksi... Euroopan Unionin alueella on yli 2 500 kehittämisyhdistystä, jotka yhdessä muodostavat maaseudun asukkaiden asiaa ajavan verkoston.  

2. Liiverillä on oma hallitus, joka päättää rahoitettavista hankkeista.    

Liiveri on itsenäinen ja alueen hallinnosta riippumaton toimija, jonka hallitus on muodostettu kolmikantamallin mukaan. Jäsenistä yksi kolmasosa edustaa alueen asukkaita, toinen kolmasosa yhteisöjä sekä yrityksiä, ja viimeinen kolmasosa alueen julkistahoa. Liiverin hallitus kokoontuu kuukausittain päättämään rahoitettavista hankkeista.

3. Liiverillä on oma kehittämissuunnitelma, joka ohjaa hankkeiden valintaa.

Liiverin kehittämissuunnitelma nimi on Luova ja Oppiva maaseutu, ja se ohjaa vuosien 2007–2013 toimintaa. Kehittämissuunnitelma ottaa huomioon alueen paikalliset erityispiirteet ja se on laadittu yhdessä Seinäjoen seudun asukkaiden kanssa. Liiveri tukee kehittämissuunnitelman toteutumista muun muassa myöntämällä hankkeille rahoitusta. Hankkeet, jotka toteuttavat kehittämissuunnitelmaa, tulevat todennäköisimmin rahoitetuiksi.      

4. Ohjelmakaudella 2007–2013 Liiverillä on jaettavana hankkeisiin rahaa 9,8 miljoonaa euroa. 

Kehittämisyhdistysten toiminta jaksottuu seitsenvuotisten ohjelmakausien mukaan. Jokaiselle ohjelmakaudelle paikallinen kehittämisyhdistys laatii kehittämissuunnitelman, jonka perusteella Maa- ja metsätalousministeriö päättää, paljonko kullekin kehittämisyhdistykselle annetaan rahaa jaettavaksi. Tällä ohjelmakaudella Liiverillä on käytettävissä 9,8 miljoonaa euroa, joka jaetaan toiminta-alueen hankehakijoille. Potissa on niin EU:n, valtion kuin kuntienkin rahaa.  

5. Liiveristä voi hakea tukea monenlaisen toiminnan kehittämiseen – myös yritystoiminnan! 

Liiveri rahoittaa hyvin erilaisia hankkeita. Yhteistä niissä on kuitenkin maaseudun kehittäminen ja uuden luominen. Tukea voi saada:

kehittämishankkeisiin

koulutushankkeisiin

investointihankkeisiin sekä

yritystukiin.

Liiveri on olemassaolonsa aikana rahoittanut yhteensä liki 300 hanketta, ja tällä ohjelmakaudella yhdistys toivoo rahoittavansa vielä yli 100 hanketta lisää. Kysy siis toimistosta voisiko sinun ideasi saada tuulta alleen Liiverin rahoituksen turvin! Haku on jatkuva, joten hankehakemuksen voi jättää meille milloin tahansa.

6. Liiverin toiminta on kaikille avointa.

Liiveri ei ole mikään salaseura. Kuka tahansa voi osallistua maaseudun kehittämistyöhön toteuttamalla hankkeen, olemalla mukana hankkeessa tai liittymällä yhdistyksen jäseneksi. Hankehakijana voi olla Liiverin toiminta-alueen yritys, yhdistys tai yhteisö. Myös kunta tai muu julkisen sektorin toimija voi toimia hakijana. Hankkeet voivat olla myös alueiden välisiä tai kansainvälisiä. Lisäksi Liiveri voi itse toteuttaa hankkeita ja kerätä pieniä hankkeita koordinoitavakseen.  

7. Liiverin henkilökunta neuvoo hakijoita hankkeiden valmistelussa ja toteuttamisessa.

Arkipäivän toiminnasta ja kehittämissuunnitelman käytännön toteutumisesta vastaa yhdistyksen palveluksessa oleva henkilökunta. Liiverin henkilökunta neuvoo hankehakemuksen täyttämiseen sekä hankkeiden toteuttamiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi toimiston väki valmistelee hankkeet kokouksiin hallitusten päätöksentekoa varten. Toimiston väki myös tiedottaa rahoitusmahdollisuuksista, kehittämissuunnitelmasta sekä rahoittamistaan hankkeista sidosryhmille.  

8. Liiveri nostaa esiin ruohonjuuritason tarpeita ja toiveita.

Liiveri ei ole etäinen viranomainen, vaan ihmistä lähellä oleva matalan kynnyksen kehittäjä, johon on helppo ottaa yhteyttä. Kehittämisyhdistyksen kantavia ajatuksia on alhaalta ylöspäin -periaate ja ruohonjuuritaso. Hankkeiden valmistelu ja päätösvalta rahoitettavista hankkeista on tavallisilla ihmisillä, jotka ovat kotiseutunsa parhaita asiantuntijoita. Yhdistys pyrkii tavoittamaan mahdollisimman laaja-alaisesti oman alueensa eri ihmisryhmät.

9. Liiveristä on kymmenessä vuodessa kasvanut Seinäjoen seudun ja maaseudun kehittämisen asiantuntija.

Liiveri on menestyksekkäästi tehnyt työtä maaseudun hyväksi jo kolmella EU:n ohjelmakaudella, mikä on kerryttänyt yhdistykselle vankkaa maaseudun kehittämisosaamista ja paikallisten olojen tuntemusta. Tätä inhimillistä pääomaa ei voi saada kuin itse tekemällä. Visiomme on, että Liiveri on sekä paikallisesti että laaja-alaisesi verkostoitunut, uutta luova, asiantunteva ja haluttu maaseudun kehittäjä- ja yhteistyökumppani.  

10. Liiverin toiminta perustuu verkostoitumiseen.

Kirjainyhdistelmä LEADER tulee ranskan kielen sanoista Liaisons Entre Actions de Développement l’Économie Rurale, mikä tarkoittaa maaseudun taloudellisen kehittämisen verkostoa. Maaseudun kehittämiseen kuuluvat erilaiset yhteistyöryhmät, joissa Liiverilla on usein oma edustaja. Liiveri tekee jatkuvaa yhteistyötä paitsi muiden kehittämisyhdistysten, myös yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa. Liiverin laajoista yhteistyöverkostoista hyötyvät maaseudun asukkaat. Yhdistys kannustaa alueensa toimijoita verkostoitumaan ja vaihtamaan kokemuksia niin alueellisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. 

Liiveri haastaa sinutkin mukaan Seinäjoen seudun kehittämistyöhön!

Liiveri kannustaa alueensa asukkaita kehittämään itse omaa kotiseutuaan. Aloita vaikka lukemalla lisää paikallisesta kehittämistyöstä tai hankkeiden toteuttamisesta. Kehittämistyötä tuet myös liittymällä yhdistyksen jäseneksi.